HR-järjestelmän keräämän datan hyödyntäminen kohdeyrityksessä
Vauhkonen, Miika (2022)
Vauhkonen, Miika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214869
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214869
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli ottaa kohdeyrityksessä käyttöön ensimmäinen kokonaisvaltainen HR-järjestelmä sekä selvittää keinoja, miten järjestelmän keräämää HR-dataa pystytään hyödyntämään liikkeenjohdon päätöksenteon tukena. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena vakuutusalalla toimivalle pk-yritykselle. Kohdeyrityksessä HR-data oli tallennettuna useisiin eri järjestelmiin ja tiedostorakenteisiin, minkä takia sen hyödyntäminen oli haasteellista. HR-järjestelmän keräämän datan avulla on mahdollista luoda analyysejä ja raportteja, jotka perustuvat tietoon. Tätä tietoa liikkeenjohto pystyy hyödyntämään päätöksenteon tukena.
Osana opinnäytetyötä selvitettiin liikkeenjohdon toiveita HR-datan hyödyntämisestä. Ongelmana kohdeyrityksessä koettiin päätösten perustuminen suurelta osin olettamuksiin, ennemmin kuin tietoon. Liikkeenjohdon toiveena oli selvittää, pystyykö HR-datan avulla löytämään korrelaatioita eri muuttujien välillä, kuten pitkien työpäivien ja sairauslomien välillä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys seuraa loogista järjestystä siten, että ensin kuvataan, mitä HR ja HR-järjestelmät ovat. Järjestelmään tallennettavasta datasta saadaan rakennettua HR-mittareita, ja HR-analytiikan avulla yhtiö pystyy toteuttamaan tiedolla johtamista.
Opinnäytetyön tuloksena kohdeyrityksessä luotiin pohja HR-datan hyödyntämiselle. Uuden HR-järjestelmän avulla pystytään tuottamaan yksinkertaisia raportteja, näkymiä ja analyyseja, joita liikkeenjohto voi hyödyntää päätöksenteossa. Vaativiin kysymyksiin, kuten ”Suunnitteleeko työntekijä työpaikan vaihtamista?” ei järjestelmän keräämän HR-datan avulla pystytä antamaan tarpeeksi luotettavaa vastausta.
Työn jatkokehitysaiheena on laajentaa HR-järjestelmän käyttöä uusiin osa-alueisiin ja etsiä keinoja, miten dataa pystytään hyödyntämään entistä tehokkaammin tiedolla johtamisessa. Lisäksi tutkimalla mahdollisuuksia ottaa toiminnanohjausjärjestelmän keräämä data huomioon voidaan löytää uusia korrelaatioita eri toimintojen välillä.
Osana opinnäytetyötä selvitettiin liikkeenjohdon toiveita HR-datan hyödyntämisestä. Ongelmana kohdeyrityksessä koettiin päätösten perustuminen suurelta osin olettamuksiin, ennemmin kuin tietoon. Liikkeenjohdon toiveena oli selvittää, pystyykö HR-datan avulla löytämään korrelaatioita eri muuttujien välillä, kuten pitkien työpäivien ja sairauslomien välillä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys seuraa loogista järjestystä siten, että ensin kuvataan, mitä HR ja HR-järjestelmät ovat. Järjestelmään tallennettavasta datasta saadaan rakennettua HR-mittareita, ja HR-analytiikan avulla yhtiö pystyy toteuttamaan tiedolla johtamista.
Opinnäytetyön tuloksena kohdeyrityksessä luotiin pohja HR-datan hyödyntämiselle. Uuden HR-järjestelmän avulla pystytään tuottamaan yksinkertaisia raportteja, näkymiä ja analyyseja, joita liikkeenjohto voi hyödyntää päätöksenteossa. Vaativiin kysymyksiin, kuten ”Suunnitteleeko työntekijä työpaikan vaihtamista?” ei järjestelmän keräämän HR-datan avulla pystytä antamaan tarpeeksi luotettavaa vastausta.
Työn jatkokehitysaiheena on laajentaa HR-järjestelmän käyttöä uusiin osa-alueisiin ja etsiä keinoja, miten dataa pystytään hyödyntämään entistä tehokkaammin tiedolla johtamisessa. Lisäksi tutkimalla mahdollisuuksia ottaa toiminnanohjausjärjestelmän keräämä data huomioon voidaan löytää uusia korrelaatioita eri toimintojen välillä.