Minäpystyvyyden ja voimaantumisen tukeminen ikääntyneiden maahanmuuttajanaisten parissa
Brun, Tilda; Lehtojuuri, Ronja (2022)
Brun, Tilda
Lehtojuuri, Ronja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214796
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tukea ikääntyneiden Suomeen muuttaneiden naisten voimaantumista sekä minäpystyvyyden kokemuksia. Etnogerontologia on aiheena ajankohtainen Suomen väestörakenteellisten muutosten takia. Tulee myöskin huomioida, että tähän mennessä kohderyhmän edustus tutkimuksissa sekä muissa tieteellisissä julkaisuissa on ollut vähäistä. Työelämäkumppaninamme toimi kolmannen sektorin toimija ja moninaiseen vanhuuteen perehtynyt Jade yhteisö. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella sekä järjestää ikääntyneiden maahanmuuttajanaisten vertaisryhmässä kulttuuriseen hyvinvointiin perustuva työpaja, joka tukee osallistujien voimaantumisprosessia sekä minäpystyvyyden kokemuksia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu sosiaalipedagogiseen käsitykseen voimaantumisesta, minäpystyvyyden ja itsetunnon käsitteeseen sekä kulttuurihyvinvointiin ja taiteellisten menetelmien hyödyntämiseen. Taidelähtöisten menetelmien hyödyntämiselle tyypillisesti nostimme toiminnallisuuden prosessiksi, joka mahdollistaa haluttujen teemojen käsittelyn. Laajempaa voimaantumisprosessia päätettiin siis tukea ja edistää pystyvyyden kokemuksia reflektoiden ja taidetoiminnan avulla. Omaan osaamiseen uskomisen ja hyvän itsetunnon on todettu olevan merkittävä tekijä yksilön voimaantumisessa.
Kehittämistehtävää varten kehitimme kahden tapaamiskerran työpajan, jonka toteutimme kahdessa eri kielivertaisryhmässä. Työpaja koostui erilaisista toiminnallisista harjoitteista, kuten omakuvan piirtämisestä ja omien vahvuuksien, osaamisen sekä tulevaisuuden haaveiden kartoittamisesta. Aktiviteettien avulla pyrimme kannustamaan osallistujia ajattelemaan ja tarkastelemaan itseään positiivisella, arvostavalla sekä kauniilla tavalla.
Sosiaalipedagogiikan perusteiden mukaan perustimme arviomme kehittämistehtävämme onnistumisesta osallistujien reflektioon. Monelle osallistujalle omien vahvuuksien pohtiminen oli aluksi vaikeaa ja syyksi arveltiin, että niitä pohditaan myös hyvin harvoin. Osallistujat kertoivat, että on luontevampaa kehua tai puhua kauniisti ystävistään. Myös omia onnistumisia pohdittaessa nousi esiin, että osallistujat osaavat helpommin nimetä omien lastensa saavutuksia. Työpaja koettiin hyvin mieluisaksi ja moni sanoi, että teki todella hyvää välillä ajatella myös itseään.
Ikääntyneiden maahanmuuttajien edustus tieteellisissä julkaisuissa ja tutkimuksissa on vähäistä, joten kaivattaisiin lisää tutkimustietoa, jotta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla pystyttäisiin paremmin vastaamaan yksilöllisiin tarpeisiin niin palveluiden järjestämisessä kuin niiden suunnittelussa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu sosiaalipedagogiseen käsitykseen voimaantumisesta, minäpystyvyyden ja itsetunnon käsitteeseen sekä kulttuurihyvinvointiin ja taiteellisten menetelmien hyödyntämiseen. Taidelähtöisten menetelmien hyödyntämiselle tyypillisesti nostimme toiminnallisuuden prosessiksi, joka mahdollistaa haluttujen teemojen käsittelyn. Laajempaa voimaantumisprosessia päätettiin siis tukea ja edistää pystyvyyden kokemuksia reflektoiden ja taidetoiminnan avulla. Omaan osaamiseen uskomisen ja hyvän itsetunnon on todettu olevan merkittävä tekijä yksilön voimaantumisessa.
Kehittämistehtävää varten kehitimme kahden tapaamiskerran työpajan, jonka toteutimme kahdessa eri kielivertaisryhmässä. Työpaja koostui erilaisista toiminnallisista harjoitteista, kuten omakuvan piirtämisestä ja omien vahvuuksien, osaamisen sekä tulevaisuuden haaveiden kartoittamisesta. Aktiviteettien avulla pyrimme kannustamaan osallistujia ajattelemaan ja tarkastelemaan itseään positiivisella, arvostavalla sekä kauniilla tavalla.
Sosiaalipedagogiikan perusteiden mukaan perustimme arviomme kehittämistehtävämme onnistumisesta osallistujien reflektioon. Monelle osallistujalle omien vahvuuksien pohtiminen oli aluksi vaikeaa ja syyksi arveltiin, että niitä pohditaan myös hyvin harvoin. Osallistujat kertoivat, että on luontevampaa kehua tai puhua kauniisti ystävistään. Myös omia onnistumisia pohdittaessa nousi esiin, että osallistujat osaavat helpommin nimetä omien lastensa saavutuksia. Työpaja koettiin hyvin mieluisaksi ja moni sanoi, että teki todella hyvää välillä ajatella myös itseään.
Ikääntyneiden maahanmuuttajien edustus tieteellisissä julkaisuissa ja tutkimuksissa on vähäistä, joten kaivattaisiin lisää tutkimustietoa, jotta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla pystyttäisiin paremmin vastaamaan yksilöllisiin tarpeisiin niin palveluiden järjestämisessä kuin niiden suunnittelussa.