Rekrytointiprosessin suunnittelu- ja toteutusvaihe : pandemia-ajan vaikutus Yritys X:n rekrytointiprosessiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Yritys X:n rekrytointiprosessin suunnittelu- ja toteutusvaihetta ja ajankohtaisen covid-19-pandemian mahdollisia vaikutuksia rekrytointiin. Tavoitteena oli saada empiiristä tietoa Yritys X:n henkilöstöltä rekrytointiprosessin eri vaiheista ja siitä, mikä rekrytointiprosessissa ja yleisesti rekrytoinnissa sujuu hyvin ja mitkä asiat koetaan haasteelliseksi. Covid-19-pandemian vaikutusten tunnistamisesta voi olla hyötyä tulevaisuuden yllättäviin tilanteisiin varautumisessa. Selvitys tehtiin toimeksiantona kansainväliselle kiinteistöpalvelualan yritykselle.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin haastattelemalla. Haastattelutavaksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu, koska haluttiin saada monipuolisemmin tietoa, kun teemojen kysymysten vastausvaihtoehdot jäivät avoimiksi. Selvityksen kohderyhmänä olivat Yritys X:n rekrytointiasiantuntijat ja esihenkilöt, jotka ovat keskeisimpiä toimijoita rekrytointiprosessissa. Tämän lisäksi selvityksen aineisto pohjautui rekrytoinnin kokonaisuuden viitekehykseen, joka muotoutui aihealueen ammatillisesta kirjallisuudesta, aiemmista tutkimustuloksista ja luotettavista internetlähteistä.

Selvityksen keskeisin tulos oli se, että kohderyhmien näkemyksissä oli melko paljon hajontaa rekrytointiprosessin suunnittelu- ja toteutusvaiheesta. Rekrytointiasiantuntijoiden näkemykset painottuivat selkeästi rekrytointiprosessin suunnitteluvaiheen ja hakijakokemuksen tärkeyteen, joita ei vastaavasti tunnistettu esihenkilöiden keskuudessa. Tuloksista kävi ilmi, että pandemia-ajan vaikutukset Yritys X:n rekrytointiin olivat niin suoria kuin välillisiäkin, esimerkiksi haastattelukäytänteissä oli tapahtunut muutoksia ja pandemia-ajan vuoksi yritys oli joutunut turvautumaan YT-menettelyihin. Selvityksen merkittävimmät tulokset antoivat myös arvokasta tietoa rekrytointiasiantuntijoiden ja esihenkilöiden välisestä yhteistyön ja viestinnän toimivuudesta ja laadusta rekrytointiprosessissa.

Rekrytointiasiantuntijoilta saadut tulokset olivat linjassa teoriatiedon kanssa, mikä kertoo yrityksestä löytyvän hyvää rekrytointiosaamista. Selvityksen perusteella keskeisimmäksi kehitysehdotukseksi nousi kohderyhmien välisen viestinnän kehittäminen avoimemmaksi ja yhteistyön kehittäminen molempien kohderyhmien näkökulmasta toimivammaksi. Lisäksi rekrytointiasiantuntijoiden tulisi jakaa esihenkilöille tarvittavaa osaamista ja työkaluja rekrytoinneissa onnistumisen tueksi. Tämän avulla kohderyhmien välinen yhteisymmärrys rekrytointiprosessin eri vaiheista ja sen moninaisista vaikutuksista lisääntyisivät. Näin ollen yrityksellä olisi mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti myös tulevaisuuden henkilöstöresursointiinsa.