Rasiapakkauslinjan käyttövarmuusanalyysi

Abstract

Tämän insinöörityön tarkoituksena oli tehdä käyttövarmuusanalyysi eräälle elintarvike-alan yritykselle ja sen rasiapakkauslinjallensa. Linjastolla valmistetaan kuluttajapakkauksia kahdessa eri koossa. Pakkauskokoina toimivat 200 g:n ja 400 g:n rasiat. Tavoitteena oli löytää linjastolla häiriöitä aiheuttavat tekijät ja selvittää, kuinka usein häiriöt toistuvat.

Työ toteutettiin analysoimalla häiriöitä kolmella eri menetelmällä. Ensimmäisenä menetelmänä oli seurata linjastoa kahdeksan tunnin ajan, jonka aikana kaikki tapahtuvat häiriöt merkittiin valmiiseen Excel-pohjaan. Seurantoja tehtiin kolmen päivän ajan, joista ensimmäisenä päivänä seurattiin 200 g:n rasian tuotantoa, toisena päivänä seurat-tiin 400 g:n rasian tuotantoa ja viimeisenä päivänä seurattiin tuotantoa, jossa tuotettiin molempia rasiakokoja. Saatuja tuloksia seurantapäiviltä verrattiin toisiinsa ja selvitettiin, onko rasiakoiden välillä eroa häiriöiden suhteen.

Toisena menetelmänä käytettiin tuotannonseurantaa. Seurantaa varten tehtiin moniste, johon tuotantohenkilöt merkitsivät päivän aikana tapahtuneet häiriöt ja kellonajan, jolloin häiriö syntyi. Tuotantoa seurattiin kuukauden ajan aina kun rasiapakkauslinja oli käytössä. Saaduista arvoista laskettiin MTBF-arvot ja arvoja verrattiin MTBF-arvoon, joka laskettiin ensimmäisestä seurantapäivästä. Viimeisenä menetelmänä oli tutkia yrityksen sisäiseen tuotantoseurantaohjelmaan kirjattuja häiriöitä, ja niitä verrattiin seurantapäivistä saatuihin tuloksiin.

Tutkimus saatiin päätökseen onnistuneesti. Tulokset seurantapäivien ajalta antoivat paljon tietoa linjaston ongelmakohdista ja tuloksista nähtiin, mitkä häiriöt aiheuttavat ajallisesti eniten häiriöitä. Häiriöitä aiheutti eniten molemmille rasiakoille häiriöt N, P ja Ö. Seurantapäivien tuloksia verratessa huomattiin, että rasioiden koot vaikuttavat linjastoilla tapahtuviin häiriöihin, kuten esimerkiksi 400 g:n rasiat aiheuttivat enemmän ongelmia linjaston alakerrassa, kun taas 200 g:n rasiat aiheuttivat enemmän ongelmia linjaston yläkerrassa. Tulokset tuotannonseurantamenetelmästä todettiin epäluotettavaksi, mutta tuloksista saatiin tietoa siitä, mitkä linjaston kohdat aiheuttivat eniten häiriöitä ja kuinka usein häiriöt toistuivat. Lopuksi tutkittiin yrityksen sisäisenohjelman kautta tehtyjä merkintöjä. Merkintöjä häiriöistä verrattiin seurantapäivien tuloksiin ja huomattiin, että ne olivat puutteellisia.