Tahmatestausmenetelmän validointi
Lumme, Essi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315017
Tiivistelmä
Paperia valmistetaan ensikuidusta ja kierrätetystä kuidusta riippuen paperitehtaiden sijainnista. Kummallakin tavalla kerätystä sellusta valmistetaan pulpperoinnin kautta selluvesimassa, joka levitetään viiralle kuivatusta varten ja tämä kuivataan. Kuivauksen jälkeen paperiin voidaan imeyttää erilaisia täyteaineita. Näillä saadaan aikaiseksi paperiin eri moninaisuuksia. Paperin sidosaineista ja käytöstä riippuen paperi voidaan käyttää aina uudelleen.
Kierrätettävyyttä pystytään tutkimaan erilaisilla testausmenetelmillä. Mikrotahmojen kohdalla kokonaan standardoitua menetelmää ei ole, vaan sitä vasta kehitetään. Euroopan laajuinen paperiteollisuutta edustava järjestö Cepi on kehittämässä koko Euroopan laajuisesti PTS-menetelmän standardoimista. Menetelmässä valmistetaan näytearki tutkittavasta näytepaperista. Niille tehdään lämpökäsittely pohja-arkin ja päällyspaperin välissä, minkä jälkeen ne irrotetaan arvioiden syntyvää adheesiota sekä pinnan muutoksia. Tässä opinnäytetyössä on tarkoitus validoida menetelmää toimeksiantajan käyttöön. Validoinnissa tarkasteltiin muuttujina valon, eri analysoijien sekä säilytyksen vaikutusta tuloksiin.
Validoinnissa käytetään erilaisia tilastollisia menetelmiä tulosten analysoinnissa ja siihen tehdään suunnitelma, jota voidaan muokata tutkimuksen edetessä. Validoinnissa on tärkeää dokumentoida kaikki työvaiheet ja muutokset niissä. Tutkimuksessa käytettiin yhtenä tilastollisena menetelmänä Gage Repeatability and Reproducibility -menetelmää testin toisinnettavuuden ja toistettavuuden määrittämiseksi. Tutkimuksessa keskityttiin valon, säilytyksen ja testintekijöiden vaikutukseen tuloksiin, sekä kontrollinäytteiden käytettävyyden tutkimiseen.
Tutkimuksessa saatiin standardoitua muuttujia menetelmän sisäisen käyttöön validoimiseksi. Standardivaloksi kohdevalo, joka toi näytteiden pinnan muutokset huoneenvaloa paremmin esiin. Testin toisinnettavuus todettiin korkeaksi, kun taas toistettavuus matalaksi. Tämän takia testin tekemiseen tarvitaan kontrollinäytteitä tai useampi testin tekijä.
Kierrätettävyyttä pystytään tutkimaan erilaisilla testausmenetelmillä. Mikrotahmojen kohdalla kokonaan standardoitua menetelmää ei ole, vaan sitä vasta kehitetään. Euroopan laajuinen paperiteollisuutta edustava järjestö Cepi on kehittämässä koko Euroopan laajuisesti PTS-menetelmän standardoimista. Menetelmässä valmistetaan näytearki tutkittavasta näytepaperista. Niille tehdään lämpökäsittely pohja-arkin ja päällyspaperin välissä, minkä jälkeen ne irrotetaan arvioiden syntyvää adheesiota sekä pinnan muutoksia. Tässä opinnäytetyössä on tarkoitus validoida menetelmää toimeksiantajan käyttöön. Validoinnissa tarkasteltiin muuttujina valon, eri analysoijien sekä säilytyksen vaikutusta tuloksiin.
Validoinnissa käytetään erilaisia tilastollisia menetelmiä tulosten analysoinnissa ja siihen tehdään suunnitelma, jota voidaan muokata tutkimuksen edetessä. Validoinnissa on tärkeää dokumentoida kaikki työvaiheet ja muutokset niissä. Tutkimuksessa käytettiin yhtenä tilastollisena menetelmänä Gage Repeatability and Reproducibility -menetelmää testin toisinnettavuuden ja toistettavuuden määrittämiseksi. Tutkimuksessa keskityttiin valon, säilytyksen ja testintekijöiden vaikutukseen tuloksiin, sekä kontrollinäytteiden käytettävyyden tutkimiseen.
Tutkimuksessa saatiin standardoitua muuttujia menetelmän sisäisen käyttöön validoimiseksi. Standardivaloksi kohdevalo, joka toi näytteiden pinnan muutokset huoneenvaloa paremmin esiin. Testin toisinnettavuus todettiin korkeaksi, kun taas toistettavuus matalaksi. Tämän takia testin tekemiseen tarvitaan kontrollinäytteitä tai useampi testin tekijä.