Naisjazzinstrumentalistien tilanne Suomen jazzkentällä
Ishiyama, Sakurako (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315022
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tarkastelen Suomen jazzkentän sukupuolitasa-arvon tilannetta instrumentalistinaisen näkökulmasta. Haastattelin opinnäytetyöhöni kaksi Suomen jazzkentällä toimivaa instrumentalistinaista. Käsittelen naissukupuolisuuden vaikutusta heidän kohteluunsa: esittelen ja pohdin, miten sukupuoli vaikuttaa haastateltavien instrumentalistinaisten kohteluun. Haastattelun lopussa pohdimme mahdollisia tilanteen edistämiskeinoja.
Sukupuolitasa-arvotilanne Suomen musiikkialalla, erityisesti jazzkentällä, on monille vielä tuntematon. Sen tietoisuuteen nostaminen on yksi iso askel kohti parempaa tilannetta.
Työ koostuu kirjallisuuksiin ja internet-aineistoihin pohjautuvista taustatiedoista, haastattelusta sekä omasta pohdinnasta. Työn alussa käsittelen aiheeseen liittyviä termejä ja ilmiöitä sekä teen katsastuksen suomalaiseen jazzmusiikkiin ja sen kulttuuriin.
Valitsin tutkimusmenetelmäksi puolistrukturoidun haastattelumenetelmän. Haastattelun jälkeen kirjoitin äänitetyn aineiston tekstimuotoon, josta poimin työn kannalta olennaisia asioita. Haastattelussa kävimme läpi neljää eri teemaa: sukupuolen merkitys musiikin työelämässä, sukupuolitasa-arvo musiikkioppilaitoksissa, seksuaalinen häirintä musiikkialalla sekä sukupuolitasa-arvon toteutuminen Suomen jazzkentällä.
Suomen sukupuolitasa-arvon tilanne on yleisesti ottaen hyvä. Kerättyjen aineistojen pohjalta kuitenkin selvisi, ettei tasa-arvo toteudu Suomen jazzkentällä. Naiset ovat edelleen taka-alalla miesvaltaisella kentällä. Yhdeksi tasa-arvon toteutumattomuuden syyksi nousi instrumentalistinaisten vähemmistöisyys kentällä. Miehet ovat jazzkentällä merkittävässä enemmistössä, joka vaikuttaa alan toimintakulttuuriin. Tutkimuksessa todettiin, että kentän naisten aseman tietoisuuteen nostamisen ja instrumentalistinaisien näkyvyyden lisäämisen ovat avaimina tilanteen edistämiselle.
Sukupuolitasa-arvotilanne Suomen musiikkialalla, erityisesti jazzkentällä, on monille vielä tuntematon. Sen tietoisuuteen nostaminen on yksi iso askel kohti parempaa tilannetta.
Työ koostuu kirjallisuuksiin ja internet-aineistoihin pohjautuvista taustatiedoista, haastattelusta sekä omasta pohdinnasta. Työn alussa käsittelen aiheeseen liittyviä termejä ja ilmiöitä sekä teen katsastuksen suomalaiseen jazzmusiikkiin ja sen kulttuuriin.
Valitsin tutkimusmenetelmäksi puolistrukturoidun haastattelumenetelmän. Haastattelun jälkeen kirjoitin äänitetyn aineiston tekstimuotoon, josta poimin työn kannalta olennaisia asioita. Haastattelussa kävimme läpi neljää eri teemaa: sukupuolen merkitys musiikin työelämässä, sukupuolitasa-arvo musiikkioppilaitoksissa, seksuaalinen häirintä musiikkialalla sekä sukupuolitasa-arvon toteutuminen Suomen jazzkentällä.
Suomen sukupuolitasa-arvon tilanne on yleisesti ottaen hyvä. Kerättyjen aineistojen pohjalta kuitenkin selvisi, ettei tasa-arvo toteudu Suomen jazzkentällä. Naiset ovat edelleen taka-alalla miesvaltaisella kentällä. Yhdeksi tasa-arvon toteutumattomuuden syyksi nousi instrumentalistinaisten vähemmistöisyys kentällä. Miehet ovat jazzkentällä merkittävässä enemmistössä, joka vaikuttaa alan toimintakulttuuriin. Tutkimuksessa todettiin, että kentän naisten aseman tietoisuuteen nostamisen ja instrumentalistinaisien näkyvyyden lisäämisen ovat avaimina tilanteen edistämiselle.