Hoitajien työhyvinvointi tehostetussa palveluasumisessa

Abstract

Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää, millaiseksi Helsingin kaupungin tehostetun palveluasumisen hoitajat kokevat työhyvinvointinsa ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Kehittämistyön tavoitteena oli saada tietoa tehostetussa palveluasumisessa työskentelevien hoitajien kokemasta työhyvinvoinnin tilasta. Tämä kehittämistyön tavoitteena oli myös selvittää, miten hoitajien työhyvinvointia voitaisiin edistää siten, että he jatkaisivat työssään ja pysyisivät hoitoalalla. Kehittämistyö pyrki avaamaan yhteistyöorganisaatiolle uusia näkökulmia ympärivuorokautisessa tehostetussa palveluasumisessa työskentelevien hoitajien työhyvinvoinnin edistämiseen ja kehittämiseen työpaikoilla. Hoitajien työhyvinvoinnin kehittäminen on tärkeää alan vetovoimaisuuden ja työntekijöiden riittävyyden turvaamiseksi tulevaisuudessa ikääntyvien määrän lisääntyessä.

Kehittämistyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Helsingin kaupungin tehostetussa palveluasumisessa työskenteleviltä hoitajilta ja sairaanhoitajilta lokakuussa 2021. Kysely lähetettiin 537 henkilölle, joista kyselyyn vastasi 104 henkilöä. Vastausprosentiksi muodostui 19 %. Kyselyn tulokset analysoitiin IBM SPSS Statistics 27 -ohjelmalla. Tilastollinen analyysi tehtiin käyttäen Mann-Whitneyn U-testiä, Kruskal-Wallisin testiä sekä mediaaniarvoja. Merkitsevyysrajaksi määriteltiin p<0,05. Tuloksia on kuvailtu sanallisesti sekä havainnollistettu kuvioiden ja taulukoiden avulla.

Tulosten mukaan vastaajat kokivat, että heidän työyhteisöissään parhaiten työhyvinvoinnissa toteutuivat työn tavoitteiden ja perustehtävän määrittely ja potilasturvallisuuden huomiointi. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat palkkaus tehtävien vaativuuden kasvaessa sekä se, ettei henkilöstömäärä ja -ammattirakenne vastannut työn vaativuutta. Seuraavaksi heikoimmat arviot työhyvinvoinnin toteutumisesta saivat työn imun kokemus ja arvostus, työnohjauksen saaminen sekä työhyvinvointitoiminnan suunnitelmallisuus. Vastaajat olivat selvästi huolissaan hoitoalan tulevaisuudesta. Huolta vastaajille aiheutti tulosten perusteella osaavan hoitohenkilöstön riittämättömyys tulevaisuudessa. Hoitoalan tulevaisuudessa kasvavasta hoitohenkilöstön riittämättömyydestä kertoo se, että kehittämistyön mukaan suuri osa 50-vuotiaista ja sitä nuoremmista kyselyyn vastanneista hoitajista oli harkinnut alan vaihtoa. Vastaajien päätökseen pysyä hoitoalalla vaikuttaisivat palkkauksen nostaminen ja työolojen parantaminen.

Tämän kehittämistyön tuloksia ei voida pienen vastaajamäärän vuoksi yleistää koko Suomen tehostetun palveluasumisen hoitohenkilöstöön, mutta tulokset antavat yleistä kuvaa hoitoalan työhyvinvoinnin tilasta pääkaupunkiseudulla. Tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää yhteistyöorganisaation työhyvinvoinnin kehittämisessä.