Työhyvinvoinnin toteutuminen ravintoloiden arjessa
Kukko, Janice (2022)
Kukko, Janice
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315269
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnin kautta työntekijöiden sitoutuminen kasvaa ja työntekijöiden vaihtuvuus sekä poissaolot vähenevät. Ainoastaan hyvinvoiva työntekijä pystyy olemaan tehokas työssään, oppimaan uutta sekä kehittymään työtehtävissään ja luomaan innovatiivisia ratkaisuja organisaatiolle
Työ toteutettiin toimeksiantona Kesprolle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten työntekijät kokevat lähiesihenkilön työn vaikuttavan psyykkiseen työhyvinvointiin. Opinnäytetyössä haetaan näkökulmaa johtamisen vaikutuksesta työntekijään, eli ”minä” henkilöön. Tutkimuksessa tarkastellaan psyykkistä työhyvinvointia. Opinnäytetyö toteutetaan työntekijän näkökulmasta ja opinnäytetyössä keskitytään esihenkilön johtamisen vaikutukseen työntekijään. Tutkimuksen pääongelma on: Miten työntekijät kokevat lähiesihenkilön työn vaikuttavan psyykkiseen työhyvinvointiin? Tutkimuksen alaongelmat ovat:
Miten esihenkilö tukee työntekijän hyvinvointia?
Miten esihenkilö tukee työyhteisön hyvinvointia?
Hyvinvoivassa organisaatiossa vuorovaikutus on avointa, työyhteisön sääntöjä noudatetaan, ja työntekijät kokevat johtamisen oikeudenmukaiseksi. Psyykkinen työhyvinvointi sisältää muun muassa stressin, oman henkisen jaksamisen, työpaineen ja työilmapiirin. Psyykkisellä työkuormituksella voi olla myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia. Vaikutus riippuu siitä, onko psyykkinen työkuormitus sopivaa, ylikuormittunutta tai alikuormittunutta. Työntekijän pitkään jatkunut yli- tai alikuormitus on haitallista ja heikentää yksilön työhyvinvointia. Työpaikan ilmapiiri muodostuu siitä, minkälaisena henkilöt kokevat työskentelyn organisaatiossa. Ilmapiiri on työyhteisön tunnetila. Ilmapiiri voidaan koeta hyvänä tai huonona, rohkaisevana tai tukalana. Ilmapiiri vaikuttaa työtyytyväisyyteen, työmotivaatioon, yhteistyön sujuvuuteen sekä tiedon siirtymiseen. Näiden kautta lopulta työtuloksiin. Esihenkilö on jokainen, jolla on muita työntekijöitä johdettavanaan. Esihenkilö on vastuussa avoimen vuorovaikutuksen ilmapiirin luomisesta ja työyhteisönsä kannustamisesta yksilö- ja ryhmätasolla.
Työ toteutettiin tutkimustyyppisenä opinnäytetyönä. Opinnäytetyö tehtiin joulukuun 2021 ja kesäkuun 2022 välisenä aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluun vastasi 3 henkilöä, jotka kaikki toimivat tarjoilijan tehtävissä Turun alueella. Haastatteluista kaksi toteutettiin sähköpostitse ja yksi videopuhelulla toukokuun 2022 lopulla.
Tutkimus tuki aiheen kirjallisuutta siitä, että esihenkilö voi avoimella vuorovaikutuksella, tasapuolisella kohtelulla ja kehittävällä sekä positiivisella palautteella edistää työntekijöiden työhyvinvointia. Lisäksi havaittiin, että pienillä arkisilla teoilla, kuten tervehtimisellä työpaikalle saapuessaan, esihenkilö kohottaa työyhteisön ilmapiiriä. Tutkimustulokset vahvistavat teoreettisen viitekehyksen näkemystä siitä, että esihenkilöllä on suora vaikutus niin yksittäisen työntekijän, kuin työyhteisön työhyvinvointiin.
Työ toteutettiin toimeksiantona Kesprolle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten työntekijät kokevat lähiesihenkilön työn vaikuttavan psyykkiseen työhyvinvointiin. Opinnäytetyössä haetaan näkökulmaa johtamisen vaikutuksesta työntekijään, eli ”minä” henkilöön. Tutkimuksessa tarkastellaan psyykkistä työhyvinvointia. Opinnäytetyö toteutetaan työntekijän näkökulmasta ja opinnäytetyössä keskitytään esihenkilön johtamisen vaikutukseen työntekijään. Tutkimuksen pääongelma on: Miten työntekijät kokevat lähiesihenkilön työn vaikuttavan psyykkiseen työhyvinvointiin? Tutkimuksen alaongelmat ovat:
Miten esihenkilö tukee työntekijän hyvinvointia?
Miten esihenkilö tukee työyhteisön hyvinvointia?
Hyvinvoivassa organisaatiossa vuorovaikutus on avointa, työyhteisön sääntöjä noudatetaan, ja työntekijät kokevat johtamisen oikeudenmukaiseksi. Psyykkinen työhyvinvointi sisältää muun muassa stressin, oman henkisen jaksamisen, työpaineen ja työilmapiirin. Psyykkisellä työkuormituksella voi olla myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia. Vaikutus riippuu siitä, onko psyykkinen työkuormitus sopivaa, ylikuormittunutta tai alikuormittunutta. Työntekijän pitkään jatkunut yli- tai alikuormitus on haitallista ja heikentää yksilön työhyvinvointia. Työpaikan ilmapiiri muodostuu siitä, minkälaisena henkilöt kokevat työskentelyn organisaatiossa. Ilmapiiri on työyhteisön tunnetila. Ilmapiiri voidaan koeta hyvänä tai huonona, rohkaisevana tai tukalana. Ilmapiiri vaikuttaa työtyytyväisyyteen, työmotivaatioon, yhteistyön sujuvuuteen sekä tiedon siirtymiseen. Näiden kautta lopulta työtuloksiin. Esihenkilö on jokainen, jolla on muita työntekijöitä johdettavanaan. Esihenkilö on vastuussa avoimen vuorovaikutuksen ilmapiirin luomisesta ja työyhteisönsä kannustamisesta yksilö- ja ryhmätasolla.
Työ toteutettiin tutkimustyyppisenä opinnäytetyönä. Opinnäytetyö tehtiin joulukuun 2021 ja kesäkuun 2022 välisenä aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluun vastasi 3 henkilöä, jotka kaikki toimivat tarjoilijan tehtävissä Turun alueella. Haastatteluista kaksi toteutettiin sähköpostitse ja yksi videopuhelulla toukokuun 2022 lopulla.
Tutkimus tuki aiheen kirjallisuutta siitä, että esihenkilö voi avoimella vuorovaikutuksella, tasapuolisella kohtelulla ja kehittävällä sekä positiivisella palautteella edistää työntekijöiden työhyvinvointia. Lisäksi havaittiin, että pienillä arkisilla teoilla, kuten tervehtimisellä työpaikalle saapuessaan, esihenkilö kohottaa työyhteisön ilmapiiriä. Tutkimustulokset vahvistavat teoreettisen viitekehyksen näkemystä siitä, että esihenkilöllä on suora vaikutus niin yksittäisen työntekijän, kuin työyhteisön työhyvinvointiin.