Työyhteisön kommunikaation tukeminen toimintaterapian keinoin

Abstract

Opinnäytetyömme aiheena on työyhteisön välisen kommunikaation tukeminen ja kehittäminen ryhmämuotoisen toimintaterapian keinoin. Aihe nousi molempien opinnäytetyön tekijöiden kiinnostuksesta työhyvinvointiin, sekä yhteiskunnallisesta keskustelusta varhaiskasvatusalan haasteista. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Espoon kaupungin Kirkkojärven päiväkodin henkilökunta. Opinnäytetyömme teoreettisena näkökulmana toimii Model Of Human Occupation (MOHO), ryhmän terapeuttiset tekijät Irvin Yalomin mukaan, sekä Linda Finlayn käsitykset ryhmän kommunikaatiosta.

Opinnäytetyömme tarkoituksena on lisätä toimintaterapian tunnettuutta työhyvinvoinnin kentällä, sekä tavoitteena on kehittää työyhteisön välistä kommunikaatiota toimintaterapian keinoin ja kommunikaatiota kehittämällä tukea työhyvinvointia. Toimintaterapian keinoja on hyödynnetty työkyvyn arvioinnissa ja tutkimuksessa, mutta toimintaterapian rooli työhyvinvoinnin edistäjänä vaatii vielä kehitystyötä ja tutkimustietoa aiheesta on tarjolla hyvin niukasti.

Opinnäytetyömme sisälsi viisi etätapaamista päiväkodin henkilökunnan kanssa, sekä kyselyn henkilöstölle ennen tapaamisia, sekä tapaamisten jälkeen. Tapaamisia edeltävässä kyselyssä koettiin kiireen vaikuttavan kommunikaatioon ja tiedonkulkua ei koettu riittäväksi. Hieman yli puolet vastaajista olivat sitä mieltä, ettei kommunikaatio vaikuta työyhteisön koettuun hyvinvointiin. Tapaamisten aikana kävimme läpi työyhteisön toiveita tapaamisten sisällöistä, työyhteisön rooleja ja niiden vaikutuksia, pohdimme yhdessä ratkaisuja ongelmatilanteisiin, sekä kartoitimme mitä koetaan toimivaksi. Tapaamisten kuvattiin vaikuttavan kommunikaatioon seuraavasti; kynnys keskusteluun madaltui, ajan saaminen yhteiseen kommunikointiin ja tutustumiseen tiiminä oli hyvä ja auttoi ymmärtämään toisia paremmin, sekä rentoutti ilmapiiriä.

Vastausten perusteella tulimme siihen johtopäätökseen, että toimintaterapiaa voidaan hyödyntää työyhteisön välisen kommunikaation kehittämisessä ja lisätä koettua työhyvinvointia. Prosessimme toiminnallinen osuus oli hyvin tiivis, useammalla tapaamisella vaikuttavuus voisi lisääntyä. Työyhteisö jäi myös kaipaamaan useampaa tapaamista.