Kuultopaperi ja sen paikkaaminen : konservoinnin kohteena Tapio Wirkkalan luonnos lasikaiverrusteokseen ”Madonna”
Palonen, Helmi (2022)
Palonen, Helmi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315231
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on kuultopaperi ja sen paikkaaminen. Konservoinnin kohteena oli Tapio Wirkkalan lasikaiverrusteos Madonnaa varten tehty kuultopaperinen luonnos. Luonnoksessa oli runsaasti repeytymiä, joista osaa oli paikattu pakkausteipillä luonnoksen ollessa Karhulan tehtaalla lasikaiverrusteoksen mallina. Luonnos kuuluu Espoon modernin taiteen museon kokoelmiin ja sen omistaa Tapio Wirkkala Rut Bryk -säätiö. Luonnoksen kautta käsiteltiin myös kohteen luokittelun vaikutusta konservointipäätösten tekemiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kuultopaperia materiaalina ja löytää sen paikkaamiseen soveltuvia menetelmiä. Paikkaamisessa tuli huomioida erityisesti kuultopaperin herkkyys kosteuden vaikutuksille sekä läpikuultavan rakenteen tuomat haasteet.
Jotta kuultopaperinen luonnos voitiin konservoida, oli ensin tutkittava kuultopaperia materiaalina. Opinnäytetyössä koostettiin tietoa kuultopaperin valmistusmenetelmistä, termistöstä ja niille tyypillisistä vaurioitumistavoista. Luonnoksen konservointia ajatellen tuli ymmärtää kyseisen kohteen historiaa ja käyttötarkoitusta. Lisäksi sen luokittelua pohdittiin. Luokittelun kautta voitiin tehdä päätös luonnoksessa olleiden pakkausteippien paikalleen jättämisestä, sillä teippien historiallinen merkittävyys oli suurempi kuin esteettinen haitta. Kuultopaperille soveltuvia paikkausmenetelmiä testattiin valmistamalla erilaisia uudelleen aktivoitavia paikkauskalvoja. Myös kaksi kaupallista käyttövalmista paikkauskalvoa testattiin.
Kuultopaperista on vielä kirjoitettu kohtuullisen vähän, joten opinnäytetyöhön saatiin koottua oleellista tietoa siitä materiaalina. Uudelleen aktivoitavien paikkauskalvojen testausten perusteella Madonna luonnoksen paikkaamiseen valittiin itsevalmistettu kalvo, jonka sideaineena toimi Lascaux 498 HV:n ja Lascaux 303 HV:n seos. Koska kuultopaperi on kosteudelle herkkää, paikkauskalvojen uudelleen aktivointiin käytettiin lämpöä. Tuloksena oli hyvin repeämiä tukevia, siistejä ja melko huomaamattomia paikkauksia. Samaa paikkausmenetelmää voidaan jatkossa soveltaa muidenkin kuultopaperisten kohteiden paikkaamiseen.
Jotta kuultopaperinen luonnos voitiin konservoida, oli ensin tutkittava kuultopaperia materiaalina. Opinnäytetyössä koostettiin tietoa kuultopaperin valmistusmenetelmistä, termistöstä ja niille tyypillisistä vaurioitumistavoista. Luonnoksen konservointia ajatellen tuli ymmärtää kyseisen kohteen historiaa ja käyttötarkoitusta. Lisäksi sen luokittelua pohdittiin. Luokittelun kautta voitiin tehdä päätös luonnoksessa olleiden pakkausteippien paikalleen jättämisestä, sillä teippien historiallinen merkittävyys oli suurempi kuin esteettinen haitta. Kuultopaperille soveltuvia paikkausmenetelmiä testattiin valmistamalla erilaisia uudelleen aktivoitavia paikkauskalvoja. Myös kaksi kaupallista käyttövalmista paikkauskalvoa testattiin.
Kuultopaperista on vielä kirjoitettu kohtuullisen vähän, joten opinnäytetyöhön saatiin koottua oleellista tietoa siitä materiaalina. Uudelleen aktivoitavien paikkauskalvojen testausten perusteella Madonna luonnoksen paikkaamiseen valittiin itsevalmistettu kalvo, jonka sideaineena toimi Lascaux 498 HV:n ja Lascaux 303 HV:n seos. Koska kuultopaperi on kosteudelle herkkää, paikkauskalvojen uudelleen aktivointiin käytettiin lämpöä. Tuloksena oli hyvin repeämiä tukevia, siistejä ja melko huomaamattomia paikkauksia. Samaa paikkausmenetelmää voidaan jatkossa soveltaa muidenkin kuultopaperisten kohteiden paikkaamiseen.