Työhyvinvointi lastensuojelun sijaishuollossa : työntekijöiden omakohtaisia kokemuksia työhyvinvoinnistaan

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää työhyvinvoinnin tilaa lastensuojelun sijaishuollon työkentällä. Arki sijaishuollossa saattaa olla kuormittavaa, sillä sijoitettujen lasten vaikeat elämäntilanteet jo sellaisenaan ovat raskaita kokemuksia ja vaativat niin lapsilta kuin aikuisilta sopeutumista, minkä lisäksi nämä haasteet voivat aiheuttaa lapsilla ja nuorilla myös monenlaista oireilua, kuten haastavaa käytöstä tai mielenterveyden haasteita. Henkisesti kuormittavaksi koetussa työssä työhyvinvointi on erityisen tärkeässä roolissa työntekijöiden jaksamisen ja työssä pysymisen kannalta. Pyrinkin opinnäytetyössäni selvittämään sijaishuoltoyksikössä toimivien työntekijöiden kokemusta omasta työhyvinvoinnistaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys koostuu lastensuojelun sijaishuollosta ja työhyvinvoinnista. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan lastensuojelun sijaishuollon toimintaa ja sen erityisyyttä työkenttänä, sekä perehdytään aiempaan tutkimukseen koskien työhyvinvointia yleisesti, mutta myös erityisesti lastensuojelutyössä. Opinnäytetyötä varten kerättiin työhyvinvointia koskevan kyselyn avulla aineisto. Aineisto kerättiin opinnäytetyössä työelämäkumppanina toimineen eteläsuomalaisen sijaishuoltoyksikön työntekijöiltä. Kyselyn kysymykset olivat avoimia ja ne koskivat työntekijöiden omakohtaisia kokemuksia työhyvinvoinnistaan, sekä sitä tukevista ja kuormittavista tekijöistä. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla teemoittelu-metodia hyödyntäen.

Tulokset osoittavat, että työhyvinvointi eteläsuomalaisessa sijaishuollon yksikössä koetaan verrattain hyväksi. Työhyvinvointia tukevia seikkoja ovat yleinen hyvä ilmapiiri työpaikalla ja työkaverit, hyvä johtaminen, avoimuus, työkavereiden tuki, hyvä työvuorosuunnittelu, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työvuoroihin, työn monipuolisuus ja asiakkaat. Työssä kuormittaviksi tekijöiksi koettiin vuorotyö, pitkät työputket, asiakkaiden haastavat tilanteet ja käytös, henkilöstöresurssit ja sairauspoissaolokäytännöt erityisesti pandemia-aikana. Vastauksien perusteella työstä palaudutaan riittävästi ja työpaikalla ollaan kiinnostuneita työhyvinvoinnista, joten siihen myös panostetaan. Työntekijät kokevat tulleensa kuulluiksi, ja että heistä välitetään aidosti.

Tulokset kertovat vain yhden lastensuojelun sijaishuoltopaikan työhyvinvoinnin tilasta, mutta tarjoavat silti tärkeää informaatiota kyseisen työkentän työhyvinvoinnista. Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa tietoa aiheesta, mutta se mahdollistaa myös työhyvinvoinnin kehitystyötä ainakin tässä nimenomaisessa sijaishuoltoyksikössä. Laajempi tutkimus aiheesta on tarpeen, jotta voidaan selvittää todellista työhyvinvoinnin tilaa lastensuojelun sijaishuollon työkentällä.