Elämänlaatua etsimässä : vanhusten tehostetun palveluasumisen yhteistoiminnallinen laadunkehittely
Laine-Hasan, Eeva-Maija (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060415385
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060415385
Tiivistelmä
Ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoito järjestetään Suomessa vanhainkodeissa, pitkäaikaisosastoilla ja tehostetussa palveluasumisessa, jonka osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien, laitoshoidon samalla vähentyessä. Tehostettua palveluasumista tuottavat kunnat, yritykset ja kolmannen sektorin yhdistys- ja säätiöpohjaiset toimijat. Vuonna 2020 lopussa tehostetussa palveluasumisessa asui reilut 40 000 ikäihmistä.
Vuonna 2019 vanhustenhoitotyö joutui eräänlaiseen kriisiin ja valtamedia toi esille siellä esiintyviä suuria puutteita ja kaltoinkohteluita. Mediassa nähty vanhustenhoivatyön tila on kuitenkin vain yksi puoli, ja Suomessa järjestetään myös paljon hyvää ja laadukasta hoitoa vanhuksille. Vanhuspalvelulain (980/2012) periaatteiden mukaisesti iäkkäiden palvelut tulee järjestää siten, että ikääntynyt voi kokea elämänsä merkitykselliseksi, turvalliseksi ja arvokkaaksi. Hoivakodissa tulee voida elää omannäköistä arkea ja ylläpitää sosiaalisia suhteita.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoitus oli kehittää erään Keski-Uudellamaalla sijaitsevan yhdistyksen hoivakotien laatua ja tuoda sitä näkyväksi yhteistyökumppaneille, omaisille sekä asukkaille. Tutkimuksellisessa osuudessa kartoitettiin omaisten näkemyksiä asukkaiden elämänlaatua tukevista asioita.
Työssä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Aineiston keruu tapahtui kahdessa vaiheessa. Tutkimuksen ensimmäinen osio toteutettiin laadullisin menetelmin teemahaastattelemalla asukkaiden omaisia. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysia ja aineistoa käytettiin pohjana henkilöstön kanssa toteutettavilla työpajoilla. Tutkimuksen toisessa osiossa kerätty aineisto saatiin henkilöstön yhteiskehittelyn työpajoissa. Työpajoissa syntynyttä aineistoa on käytetty laatutavoitteiden ja mittareiden luomisessa.
Omaisten haastatteluiden tuloksia yhdisti perustyytyväisyys omaisensa asumiseen tehostetussa palveluasumisessa. Omaisten ja henkilöstön näkemykset elämänlaatua tukevista asioista olivat hyvin pitkälti samanlaisia. Ikäihmisten elämänlaatu pitkäaikaishoidossa koostuu hyvin arkisista asioita; kohtaamisista, yksityisyydestä, tärkeistä ihmisistä, toimintakyvyn ylläpidosta ja merkityksellisestä arjesta ja toiminnasta, jonka muodostumisessa henkilöstö on avainasemassa. Yhä laajeneva työvoimapula vanhuspalvelualalla asettaa haasteita laadukkaan hoivatyön toteuttamiselle.
Kehittämistyön tuotoksena syntyi ryhmäkodin asukkaiden elämänlaatua tukevat laatutavoitteet ja niille sopivat mittarit. Nämä toimivat kumppaniorganisaation vanhusten ryhmäkotien toiminnan perustana.
Vuonna 2019 vanhustenhoitotyö joutui eräänlaiseen kriisiin ja valtamedia toi esille siellä esiintyviä suuria puutteita ja kaltoinkohteluita. Mediassa nähty vanhustenhoivatyön tila on kuitenkin vain yksi puoli, ja Suomessa järjestetään myös paljon hyvää ja laadukasta hoitoa vanhuksille. Vanhuspalvelulain (980/2012) periaatteiden mukaisesti iäkkäiden palvelut tulee järjestää siten, että ikääntynyt voi kokea elämänsä merkitykselliseksi, turvalliseksi ja arvokkaaksi. Hoivakodissa tulee voida elää omannäköistä arkea ja ylläpitää sosiaalisia suhteita.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoitus oli kehittää erään Keski-Uudellamaalla sijaitsevan yhdistyksen hoivakotien laatua ja tuoda sitä näkyväksi yhteistyökumppaneille, omaisille sekä asukkaille. Tutkimuksellisessa osuudessa kartoitettiin omaisten näkemyksiä asukkaiden elämänlaatua tukevista asioita.
Työssä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Aineiston keruu tapahtui kahdessa vaiheessa. Tutkimuksen ensimmäinen osio toteutettiin laadullisin menetelmin teemahaastattelemalla asukkaiden omaisia. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysia ja aineistoa käytettiin pohjana henkilöstön kanssa toteutettavilla työpajoilla. Tutkimuksen toisessa osiossa kerätty aineisto saatiin henkilöstön yhteiskehittelyn työpajoissa. Työpajoissa syntynyttä aineistoa on käytetty laatutavoitteiden ja mittareiden luomisessa.
Omaisten haastatteluiden tuloksia yhdisti perustyytyväisyys omaisensa asumiseen tehostetussa palveluasumisessa. Omaisten ja henkilöstön näkemykset elämänlaatua tukevista asioista olivat hyvin pitkälti samanlaisia. Ikäihmisten elämänlaatu pitkäaikaishoidossa koostuu hyvin arkisista asioita; kohtaamisista, yksityisyydestä, tärkeistä ihmisistä, toimintakyvyn ylläpidosta ja merkityksellisestä arjesta ja toiminnasta, jonka muodostumisessa henkilöstö on avainasemassa. Yhä laajeneva työvoimapula vanhuspalvelualalla asettaa haasteita laadukkaan hoivatyön toteuttamiselle.
Kehittämistyön tuotoksena syntyi ryhmäkodin asukkaiden elämänlaatua tukevat laatutavoitteet ja niille sopivat mittarit. Nämä toimivat kumppaniorganisaation vanhusten ryhmäkotien toiminnan perustana.