Vähähiilinen rakennus: seinärakenteen vaikutus rakennuksen vähähiilisyyden arvioinnissa
Lehto, Mira (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615838
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615838
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, jonka hillitsemiseksi tehdään jo nyt kansainvälistä yhteistyötä. Ilmastonmuutoksen taustalla ovat kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat lisääntyneet voimakkaasti 1900-luvun loppupuolelta lähtien. Kasvihuonekaasuista hiilidioksidilla on erityisen lämmittävä vaikutus ilmastoon, ja siksi sen määrää ilmakehässä tulisi hillitä kaikin keinoin.
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä jopa kolmasosa aiheutuu rakentamisesta ja rakennetusta ympäristöstä. Suurin osa rakentamisen päästöistä syntyy energian kulutuksesta, mutta energiateollisuuden siirtyessä kohti hiilineutraaliutta kasvaa rakennusmateriaalien ja rakennustoiminnan osuus päästöistä. Rakennuksen vähähiilisyyden arvioinnin on tarkoitus tulla osaksi rakennusmääräyksiä vielä 2020-luvun aikana.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mikä vaikutus ulkoseinärakenteella on koko rakennuksen hiilijalan- ja -kädenjäljen muodostumiseen. Ulkoseinärakenteita vertailtiin tekemällä vähähiilisyyden arviointi työhön valitulle kohderakennukselle seitsemää eri ulkoseinärakennetta käyttäen. Kaikissa laskelmissa muut rakenteet säilytettiin samoina. Vähähiilisyyden arvioinnissa käytettiin apuna Suomen ympäristöministeriön laatimaa Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää ja One Click LCA -arviointiohjelmistoa.
Tuloksena työssä saatiin seitsemän keskenään vertailukelpoista arviota rakennuksen vähähiilisyydestä. Tulosten perusteella kaikki vertailuun valitut seinärakenteet olivat vähähiilisiä. Jokaisen opinnäytetyössä tutkitun ulkoseinärakenteen vaikutus rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen oli pieni, mutta tutkimuksessa selvisi myös, että ulkoseinärakenteen vaikutus rakennuksen hiilikädenjälkeen oli suuri.
Tutkimuksen perusteella vähähiilisyyden arviointimenetelmä todettiin hyödylliseksi apuvälineeksi tulevaisuuden rakennusten suunnitteluun. Arvioinnin tekeminen rakennussuunnittelun rinnalla pakotti ajattelemaan erilaisten päätösten vaikutusta lopputulokseen, ja arviointityökalun avulla erilaisten vaihtoehtojen päästövaikutusten vertailu helpottui suuresti.
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä jopa kolmasosa aiheutuu rakentamisesta ja rakennetusta ympäristöstä. Suurin osa rakentamisen päästöistä syntyy energian kulutuksesta, mutta energiateollisuuden siirtyessä kohti hiilineutraaliutta kasvaa rakennusmateriaalien ja rakennustoiminnan osuus päästöistä. Rakennuksen vähähiilisyyden arvioinnin on tarkoitus tulla osaksi rakennusmääräyksiä vielä 2020-luvun aikana.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mikä vaikutus ulkoseinärakenteella on koko rakennuksen hiilijalan- ja -kädenjäljen muodostumiseen. Ulkoseinärakenteita vertailtiin tekemällä vähähiilisyyden arviointi työhön valitulle kohderakennukselle seitsemää eri ulkoseinärakennetta käyttäen. Kaikissa laskelmissa muut rakenteet säilytettiin samoina. Vähähiilisyyden arvioinnissa käytettiin apuna Suomen ympäristöministeriön laatimaa Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää ja One Click LCA -arviointiohjelmistoa.
Tuloksena työssä saatiin seitsemän keskenään vertailukelpoista arviota rakennuksen vähähiilisyydestä. Tulosten perusteella kaikki vertailuun valitut seinärakenteet olivat vähähiilisiä. Jokaisen opinnäytetyössä tutkitun ulkoseinärakenteen vaikutus rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen oli pieni, mutta tutkimuksessa selvisi myös, että ulkoseinärakenteen vaikutus rakennuksen hiilikädenjälkeen oli suuri.
Tutkimuksen perusteella vähähiilisyyden arviointimenetelmä todettiin hyödylliseksi apuvälineeksi tulevaisuuden rakennusten suunnitteluun. Arvioinnin tekeminen rakennussuunnittelun rinnalla pakotti ajattelemaan erilaisten päätösten vaikutusta lopputulokseen, ja arviointityökalun avulla erilaisten vaihtoehtojen päästövaikutusten vertailu helpottui suuresti.