Osallisuuden nykytilan arviointi ja kehittämistarpeet työtoimintayksikössä asiakkaiden ja ohjaajien kuvaamana

Abstract

Osallisuudella ja sen kehittämisellä nähdään merkittävä yhteys yksilön hyvinvoinnille ja terveydelle, mutta laajemmin myös syrjäytymisen ehkäisyssä, eriarvoisuuden vähentämisessä ja köyhyyden torjumisessa. Yksilötasolla osallisuus voi ilmetä kokemuksena itselleen merkitykselliseen ryhmään tai yhteisöön kuulumisesta, kun taas yhteisötasolla osallisuus ilmenee sen jäsenten keskinäisenä luottamuksena, arvostuksena ja vaikutusmahdollisuuksina yhteisön toimintaan.

Kohderyhmänä tässä työssä oli työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, joiden hyvinvoinnin kokemukset ovat valtaväestöön verraten heikompia, mikä näkyy niin osallisuuden kokemuksissa, koetussa elämänlaadussa, terveydentilassa kuin taloudellisen tilanteessa. Työkykyohjelman 2020–2023 tavoitteeksi onkin määritetty muun muassa työttömien yhteiskunnallisen osallisuuden edellytysten lisääminen ja asiakaslähtöisten palvelupolkujen luominen. Tämä tutkimus- ja kehittämistyö kiinnittyi osaltaan tähän tavoitteeseen.

Opinnäytetyö oli toimintatutkimus, jossa kohderyhmänä olivat kuntouttavan työtoiminnan- tai sosiaalihuoltolain perusteella työtoiminnassa mukana olleet asiakkaat sekä heitä ohjaavat työntekijät. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin asiakkaiden kokemaa osallisuutta ja sen kehittämistarpeita työtoiminnassa. Keräsin aineistoni työpajamenetelmää sekä ryhmäteemahaastattelua hyödyntäen. Työpajat (3) toteutettiin tapaamisina, jotka pohjautuivat ryhmäteemahaastatteluun. Työpajoihin osallistui kuusi asiakasta ja neljä ohjaajaa. Kehittämismenetelmäksi laadittiin tulosten pohjalta osallisuuden kehittämisen vuosikello, jolla asiakkaiden osallisuutta voidaan suunnitelmallisesti edelleen kehittää ja arvioida tulevaisuudessa.

Tutkimustuloksissa osallisuuden määritelmä asiakastyöpajoissa yhdistettiin toimintaan, sosiaalisiin kontakteihin ja itseään koskeviin asioihin osallistumisella sekä yhteisöön ja yhteiskuntaan mukaan kuulumisena. Osallisuuden kuvailtiin ilmenevän turvallisena ja hyväksyvänä yhteisönä, omiin asioihin vaikuttamisena sekä merkityksellisyyden kokemuksena. Osallisuuden kehittämistarpeet jakautuivat nykyisten hyvien käytänteiden jatkamiseen sekä uusien toimintatapojen käyttöön ottamiseen. Ohjaajien vastauksissa korostui asiakasosallisuuden kehittäminen monipuolisen vuorovaikutuksen lisäämisellä, asiakkaan äänen kuulumisen varmistamisella sekä erityisesti sosiaalisen median mahdollisuuksien mukaan ottamisen uutena asiakasosallisuuden kehittämisen työkaluna.