Mikrobivaurioiden tunnistaminen ja riskien arviointi peruskorjauskohteissa
Mõttus, Marjut (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716094
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716094
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Insinööritoimisto Konstru Oy:n kanssa. Työllä haluttiin lisätä tietoutta mikrobivaurioista sekä kartuttaa kokemusta sisäilmateknisten kuntotutkimusten toteuttamisesta. Työssä keskityttiin mikrobivaurioiden tunnistamiseen ja laajuuden arviointiin sekä niiden aiheuttamien riskien arviointiin.
Työhön kerättiin teoriatietoa mikrobeista, niiden elinolosuhteista ja terveydellisistä vaikutuksista. Käytiin läpi riskirakenteita, joiden on todettu kasvattavan riskiä kosteus- ja mikrobivaurioihin sekä kosteusvaurioiden syntymekanismeja ja rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta. Selvitettiin Valviran ja ympäristöministeriön ohjeita ja niissä määritettyjä toimenpiderajoja. Nämä ohjeet ja asetukset ohjaavat kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten tai rakenteiden riskien arviointia.
Työssä käytiin myös läpi sisäilmateknisen kuntotutkimuksen toteutustapaa ja sen tukena käytettäviä kuntotutkimusmenetelmiä. Tässä työssä keskityttiin ainoastaan mikrobivaurioiden tunnistamiseen ja niiden terveydellisten vaikutusten toteamiseen. Osana kattavaa sisäilmateknistä kuntotutkimusta on kuitenkin usein hyödyllistä/järkevää selvittää myös rakennuksesta löytyvien muiden haitta-aineiden laajuutta.
Osana opinnäytetyötä kirjoitettiin sisäilmatekninen kuntotutkimusraportti eräästä yrityksen peruskorjauskohteesta. Kuntotutkimusraportti kirjoitettiin ainoastaan yrityksen sisäiseen käyttöön. Kuntotutkimusraportin avulla haluttiin kehittää yrityksen toimintamallia rakennuksen sisäilmateknisen toimivuuden kannalta ja rakennusten terveellisyyden näkökulmasta.
Työhön kerättiin teoriatietoa mikrobeista, niiden elinolosuhteista ja terveydellisistä vaikutuksista. Käytiin läpi riskirakenteita, joiden on todettu kasvattavan riskiä kosteus- ja mikrobivaurioihin sekä kosteusvaurioiden syntymekanismeja ja rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta. Selvitettiin Valviran ja ympäristöministeriön ohjeita ja niissä määritettyjä toimenpiderajoja. Nämä ohjeet ja asetukset ohjaavat kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten tai rakenteiden riskien arviointia.
Työssä käytiin myös läpi sisäilmateknisen kuntotutkimuksen toteutustapaa ja sen tukena käytettäviä kuntotutkimusmenetelmiä. Tässä työssä keskityttiin ainoastaan mikrobivaurioiden tunnistamiseen ja niiden terveydellisten vaikutusten toteamiseen. Osana kattavaa sisäilmateknistä kuntotutkimusta on kuitenkin usein hyödyllistä/järkevää selvittää myös rakennuksesta löytyvien muiden haitta-aineiden laajuutta.
Osana opinnäytetyötä kirjoitettiin sisäilmatekninen kuntotutkimusraportti eräästä yrityksen peruskorjauskohteesta. Kuntotutkimusraportti kirjoitettiin ainoastaan yrityksen sisäiseen käyttöön. Kuntotutkimusraportin avulla haluttiin kehittää yrityksen toimintamallia rakennuksen sisäilmateknisen toimivuuden kannalta ja rakennusten terveellisyyden näkökulmasta.