Low-code-sovelluskehityksen käyttö suomalaisissa pk-yrityksissä
Turunen, Oona (2022)
Turunen, Oona
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061317603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061317603
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia low-code-sovelluskehityksen käyttöä nykyhetkellä suomalaisissa ohjelmistoalan pk-yrityksissä. Opinnäytetyössä tutkittiin low-code-sovelluskehityksen käyttöastetta, käyttökohteita, käytön esteitä ja low-coden tulevaisuuden näkymiä kyseisissä yrityksissä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää low-code-sovelluskehityksen käytön nykytila ja kuvata low-code-sovelluskehitystä.
Opinnäytetyön tietopohja perustui low-code-sovelluskehitykseen ja low-coden tarjoamiin käyttömahdollisuuksiin. Myös low-coden käytön ongelmakohtia käsiteltiin. Lisäksi teoriatieto esitteli low-code-alustoja ja niiden valintakriteerejä. Olennaisena osana opinnäytetyötä toimi kyselytutkimus, joka mahdollisti low-code-sovelluskehityksen käyttötottumusten tutkimuksen suomalaisissa pk-yrityksissä. Tämä tutkimuksellinen opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön kyselytutkimus toteutettiin siten, että se mahdollisti sekä laadullisen että määrällisen tutkimusmenetelmän käytön. Opinnäytetyön lopputuloksena valmistui tutkimusraportti, jossa esitellään low-coden käytön nykytila ja tulevaisuus pk-yrityksen näkökulmasta.
Tutkimus antoi uutta tietoa low-coden käytöstä. Tutkimustulosten mukaan low-coden käyttöaste oli noussut. Suhtautuminen low-code-sovelluskehitykseen oli pääosin hyvin myönteistä ja yrityksissä koettiin, että low-coden käyttö voisi yleistyä tulevaisuudessa. Osa yrityksistä koki, että low-code-alustat eivät vielä pysty vastaamaan yrityksen tarpeisiin ja sen vuoksi yrityksessä ei käytetty low-code-työkaluja. Tutkimuksen tavoitteet täyttyivät ja low-coden käytön nykytila selvitettiin. Tämän tiedon avulla voidaan lisätä tietoisuutta low-codesta ja sen käyttömahdollisuuksista sovelluskehityksessä.
Opinnäytetyön tietopohja perustui low-code-sovelluskehitykseen ja low-coden tarjoamiin käyttömahdollisuuksiin. Myös low-coden käytön ongelmakohtia käsiteltiin. Lisäksi teoriatieto esitteli low-code-alustoja ja niiden valintakriteerejä. Olennaisena osana opinnäytetyötä toimi kyselytutkimus, joka mahdollisti low-code-sovelluskehityksen käyttötottumusten tutkimuksen suomalaisissa pk-yrityksissä. Tämä tutkimuksellinen opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön kyselytutkimus toteutettiin siten, että se mahdollisti sekä laadullisen että määrällisen tutkimusmenetelmän käytön. Opinnäytetyön lopputuloksena valmistui tutkimusraportti, jossa esitellään low-coden käytön nykytila ja tulevaisuus pk-yrityksen näkökulmasta.
Tutkimus antoi uutta tietoa low-coden käytöstä. Tutkimustulosten mukaan low-coden käyttöaste oli noussut. Suhtautuminen low-code-sovelluskehitykseen oli pääosin hyvin myönteistä ja yrityksissä koettiin, että low-coden käyttö voisi yleistyä tulevaisuudessa. Osa yrityksistä koki, että low-code-alustat eivät vielä pysty vastaamaan yrityksen tarpeisiin ja sen vuoksi yrityksessä ei käytetty low-code-työkaluja. Tutkimuksen tavoitteet täyttyivät ja low-coden käytön nykytila selvitettiin. Tämän tiedon avulla voidaan lisätä tietoisuutta low-codesta ja sen käyttömahdollisuuksista sovelluskehityksessä.
