Koulukodin ohjaajien kokema turvallisuudentunne
Karvinen, Topias (2022)
Karvinen, Topias
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061217515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061217515
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää erään koulukodin ohjaajien turvallisuudentunnetta työtehtävissään. Tässä työssä tutkittiin, miten psykososiaalinen kuormitus sekä koettu väkivalta ovat yhteydessä tunteeseen turvallisuudesta.
Tutkielman aineisto koostui 23 koulukodin ohjaajan vastauksesta kyselylomakkeeseen. Kyselylomake sisälsi niin suljettuja kuin avoimiakin kysymyksiä. Kyselylomake lähetettiin kaikille koulukodin henkilökunnalle työsähköpostin kautta. Opinnäytetyöhön kyselystä rajattiin vain ohjaajan työtä tekevien vastaukset. Kyselyn vastaamiseen meni aikaa keskimäärin noin 8 minuuttia. Aineisto kerättiin huhtikuussa 2022.
Tutkielmassa käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä aineiston analysointimenetelmiä. Ohjaajien psykososiaalista kuormitusta mitattiin kuusi portaisella Likert-asteikolla. Avoimissa kysymyksissä koulukodin ohjaajat kertoivat omin sanoin turvallisuudentunteestaan, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä parannusehdotuksista koulukodin toimintaan. Psykososiaalista kuormitusta mittaava Likert-asteikko analysoitiin laskemalla mielipideasteikosta keskiarvo sekä -hajonta lukuja taulukkolaskentaohjelmalla. Kokemukset väkivallasta analysoitiin sisällön erittelyn keinoin. Avoimissa kysymyksissä analyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Koulukodin ohjaajat kokivat psykososiaalisina kuormittavina tekijöinä nuoren aiheuttamat haastavat työtilanteet, työntekimisen jatkuvan keskeytymisen, työssä esiintyvän väkivallan uhan sekä liiallisen työmäärän. Lähes jokainen vastaaja oli kuullut nuorelta sanallista aggressiota sekä todistanut tavaraan kohdistuvaa aggressiota ja nuoren itsetuhoista käytöstä. Kokemus fyysisestä aggressiivisuudesta ei ollut yhtä yleistä kuin sanallinen aggressiivisuus. Avoimista kysymyksistä kävi ilmi, että tunne turvallisuudesta oli ohjaajien keskuudessa vaihtelevaa. Turvallisuudentunteeseen yhteydessä olevat teemat olivat: henkilökunnan määrä, vakivalta tilanteet työpaikalla, työkaverien osaaminen sekä arvaamattomat tilanteet. Samat teemat olivat yhteydessä ohjaajien ahdistuksen ja pelon kokemiseen koulukodissa. Irtisanoutumista harkitsi yli puolet vastaajista. Ohjaajat mainitsivat syiksi työn kuormittavuuden sekä väkivallan. Parannusehdotuksina ohjaajat mainitsivat ennaltaehkäisevän toiminnan, henkilöstön määrän ja osaamisen.
Tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Turvallisuudentunne työpaikalla ei ole itsestään selvyys. Sen turvaaminen on kuitenkin ensisijaisen tärkeää työntekijöiden hyvinvoinnin ja sitoutumisen kannalta. Jatkotutkimusehdotuksina olisi tärkeää tutkia, millainen on koko koulukodin henkilökunnan kokema turvallisuudentunne. Lisäksi olisi syytä selvittää, millaisilla keinoilla koulukodin henkilökunnan psykososiaalista kuormitusta ja väkivaltatilanteita voidaan vähentää työpaikalla.
Tutkielman aineisto koostui 23 koulukodin ohjaajan vastauksesta kyselylomakkeeseen. Kyselylomake sisälsi niin suljettuja kuin avoimiakin kysymyksiä. Kyselylomake lähetettiin kaikille koulukodin henkilökunnalle työsähköpostin kautta. Opinnäytetyöhön kyselystä rajattiin vain ohjaajan työtä tekevien vastaukset. Kyselyn vastaamiseen meni aikaa keskimäärin noin 8 minuuttia. Aineisto kerättiin huhtikuussa 2022.
Tutkielmassa käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä aineiston analysointimenetelmiä. Ohjaajien psykososiaalista kuormitusta mitattiin kuusi portaisella Likert-asteikolla. Avoimissa kysymyksissä koulukodin ohjaajat kertoivat omin sanoin turvallisuudentunteestaan, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä parannusehdotuksista koulukodin toimintaan. Psykososiaalista kuormitusta mittaava Likert-asteikko analysoitiin laskemalla mielipideasteikosta keskiarvo sekä -hajonta lukuja taulukkolaskentaohjelmalla. Kokemukset väkivallasta analysoitiin sisällön erittelyn keinoin. Avoimissa kysymyksissä analyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Koulukodin ohjaajat kokivat psykososiaalisina kuormittavina tekijöinä nuoren aiheuttamat haastavat työtilanteet, työntekimisen jatkuvan keskeytymisen, työssä esiintyvän väkivallan uhan sekä liiallisen työmäärän. Lähes jokainen vastaaja oli kuullut nuorelta sanallista aggressiota sekä todistanut tavaraan kohdistuvaa aggressiota ja nuoren itsetuhoista käytöstä. Kokemus fyysisestä aggressiivisuudesta ei ollut yhtä yleistä kuin sanallinen aggressiivisuus. Avoimista kysymyksistä kävi ilmi, että tunne turvallisuudesta oli ohjaajien keskuudessa vaihtelevaa. Turvallisuudentunteeseen yhteydessä olevat teemat olivat: henkilökunnan määrä, vakivalta tilanteet työpaikalla, työkaverien osaaminen sekä arvaamattomat tilanteet. Samat teemat olivat yhteydessä ohjaajien ahdistuksen ja pelon kokemiseen koulukodissa. Irtisanoutumista harkitsi yli puolet vastaajista. Ohjaajat mainitsivat syiksi työn kuormittavuuden sekä väkivallan. Parannusehdotuksina ohjaajat mainitsivat ennaltaehkäisevän toiminnan, henkilöstön määrän ja osaamisen.
Tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Turvallisuudentunne työpaikalla ei ole itsestään selvyys. Sen turvaaminen on kuitenkin ensisijaisen tärkeää työntekijöiden hyvinvoinnin ja sitoutumisen kannalta. Jatkotutkimusehdotuksina olisi tärkeää tutkia, millainen on koko koulukodin henkilökunnan kokema turvallisuudentunne. Lisäksi olisi syytä selvittää, millaisilla keinoilla koulukodin henkilökunnan psykososiaalista kuormitusta ja väkivaltatilanteita voidaan vähentää työpaikalla.