Vesihöyrynläpäisykyky-menetelmän tutkiminen sisämaalituotteilla
Hyppänen, Aliisa (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061317777
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061317777
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli kehittää menetelmää, joka on suunnattu vesihöyrynläpäisykyvyn arvojen mittaamiseen maalituotteille. Menetelmäkehitys koostui useammasta osasta. Tämän insinöörityön aikana keskityttiin laitteistojen tutustumiseen ja niiden vertailuun. Työ antoi pohjaa yrityksen uuden menetelmäohjeen ja laskentapohjan käyttöönottoon. Insinöörityössä käytettiin Tikkurila Oyj:n tuotteita ja laitteistoja.
Lähtökohtana hyödynnettiin yrityksen sisäistä menetelmäohjetta ja standardia, joka on suunniteltu vesihöyrynläpäisykyvyn arvojen mittaamiseen maalituotteille. Laitteistojen vertailutestit suunniteltiin standardin ja teorian pohjalta.
Käytännön työssä tutustuttiin muutamaan eri vaihtoehtoiseen laitteistoon (kuppeihin), joilla menetelmä voitiin suorittaa. Testaus toteutettiin kupeilla hyödyntäen sellaisia näytekappaleita, joiden voitiin arvioida olevan läpäiseviä, puoliläpäiseviä ja tiiviitä. Jokaiselle testatulle näytteelle tehtiin ja toteutettiin viisi rinnakkaismääritystä, joista tulokset laskettiin. Testaukset toteutettiin vakio-olosuhteissa.
Tulosten mukaan kupit eivät osoita suurta eroa keskenään, jos saatuja tuloksia luokitellaan julkisivutuotteille soveltuvaa luokitusta hyödyntäen. Läpäisevillä ja puoliläpäisevillä tuotteilla selkeitä eroja kuppien välille ei saatu. Tiiviin näytteen tuloksia tarkastellessa voidaan havaita, että tämän testisarjan perusteella muovikupit antavat kaikista toistettavimpia tuloksia.
Lähtökohtana hyödynnettiin yrityksen sisäistä menetelmäohjetta ja standardia, joka on suunniteltu vesihöyrynläpäisykyvyn arvojen mittaamiseen maalituotteille. Laitteistojen vertailutestit suunniteltiin standardin ja teorian pohjalta.
Käytännön työssä tutustuttiin muutamaan eri vaihtoehtoiseen laitteistoon (kuppeihin), joilla menetelmä voitiin suorittaa. Testaus toteutettiin kupeilla hyödyntäen sellaisia näytekappaleita, joiden voitiin arvioida olevan läpäiseviä, puoliläpäiseviä ja tiiviitä. Jokaiselle testatulle näytteelle tehtiin ja toteutettiin viisi rinnakkaismääritystä, joista tulokset laskettiin. Testaukset toteutettiin vakio-olosuhteissa.
Tulosten mukaan kupit eivät osoita suurta eroa keskenään, jos saatuja tuloksia luokitellaan julkisivutuotteille soveltuvaa luokitusta hyödyntäen. Läpäisevillä ja puoliläpäisevillä tuotteilla selkeitä eroja kuppien välille ei saatu. Tiiviin näytteen tuloksia tarkastellessa voidaan havaita, että tämän testisarjan perusteella muovikupit antavat kaikista toistettavimpia tuloksia.