Yläraajaproteesien koettu vaikutus toimintakykyyn : integroiva kirjallisuuskatsaus
Vaittinen, Taisa; Putsela, Edina (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061517997
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061517997
Tiivistelmä
Tämä on integroiva kirjallisuuskatsaus liittyen yläraajaproteesien käyttäjien kokemuksiin siitä, miten protetiikka vaikuttaa heidän toimintakykyynsä. Päämäärämme on keskittää lukijan huomio tutkimuksiin vastanneiden ihmisten kokemuksiin ja näkemyksiin.
Työ eteni integroivan kirjallisuuskatsauksen viiden vaiheen mukaan. Nämä vaiheet ovat tutkimuskysymyksen asettaminen, aineiston keruu, aineiston laadun arviointi, aineiston analysointi ja tulosten tulkinta sekä johtopäätökset. Aineistoksi valikoitui yhdeksän tutkimusartikkelia. Tutkimuksista suurin osa oli tehty eri puolilla Eurooppaa, kaksi Etelä-Koreassa ja yksi Coloradossa Yhdysvalloissa.
Valitsemissamme artikkeleissa kävi ilmi, että amputoidulle oli intuitiivisempaa ja mielekkäämpää käyttää tynkää kuin proteesia. Yleisimmiksi ja merkittävimmiksi proteesinkäyttöä haittaaviksi tekijöiksi mainittiin artikkeleissa niiden kömpelyys, epämukavuus ja paino. Proteesinkäyttöä puoltavat tekijät olivat sosiaaliset syyt, eli normaalin olemuksen ylläpitäminen, sekä yksinkertaiset, kahta kättä vaativat tehtävät. Tulkitsimme, että yleisesti yläraajaprotetiikkaa ei koettu välttämättömäksi toimintakyvyn kannalta.
Opinnäytetyömme tuo esiin proteesien käyttäjien kokemuksia proteesien hyödyllisyydestä eri toiminnoissa ja ympäristöissä. Tulosten pohjalta voidaan ymmärtää paremmin mitä proteesilta voidaan odottaa, sekä proteesin käyttäjän päätöstä luopua proteesistaan. Työmme tuloksista voivat hyötyä sekä yläraajaproteesien parissa työskentelevät ammattilaiset, kuin proteesikuntoutusta aloittavat amputoidut sekä lapsensa kuntoutuksesta päättävät vanhemmat.
Työ eteni integroivan kirjallisuuskatsauksen viiden vaiheen mukaan. Nämä vaiheet ovat tutkimuskysymyksen asettaminen, aineiston keruu, aineiston laadun arviointi, aineiston analysointi ja tulosten tulkinta sekä johtopäätökset. Aineistoksi valikoitui yhdeksän tutkimusartikkelia. Tutkimuksista suurin osa oli tehty eri puolilla Eurooppaa, kaksi Etelä-Koreassa ja yksi Coloradossa Yhdysvalloissa.
Valitsemissamme artikkeleissa kävi ilmi, että amputoidulle oli intuitiivisempaa ja mielekkäämpää käyttää tynkää kuin proteesia. Yleisimmiksi ja merkittävimmiksi proteesinkäyttöä haittaaviksi tekijöiksi mainittiin artikkeleissa niiden kömpelyys, epämukavuus ja paino. Proteesinkäyttöä puoltavat tekijät olivat sosiaaliset syyt, eli normaalin olemuksen ylläpitäminen, sekä yksinkertaiset, kahta kättä vaativat tehtävät. Tulkitsimme, että yleisesti yläraajaprotetiikkaa ei koettu välttämättömäksi toimintakyvyn kannalta.
Opinnäytetyömme tuo esiin proteesien käyttäjien kokemuksia proteesien hyödyllisyydestä eri toiminnoissa ja ympäristöissä. Tulosten pohjalta voidaan ymmärtää paremmin mitä proteesilta voidaan odottaa, sekä proteesin käyttäjän päätöstä luopua proteesistaan. Työmme tuloksista voivat hyötyä sekä yläraajaproteesien parissa työskentelevät ammattilaiset, kuin proteesikuntoutusta aloittavat amputoidut sekä lapsensa kuntoutuksesta päättävät vanhemmat.