Työelämäyhteistyön kehittäminen osana Metropolia AMK:n elokuvan ja television tutkinto-ohjelman koulutusta
Tuohimaa, Arto (2021)
Tuohimaa, Arto
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022062219062
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022062219062
Tiivistelmä
Tässä opinnäytteessä tutkittiin työelämäyhteistyötä osana Metropolia Ammattikorkeakoulun elokuvan ja tv:n tutkinto-ohjelman medianomitutkinnon koulutusta. Tavoitteena oli selvittää työelämäyhteistyön nykytilaa ja kehittämisen mahdollisuuksia sekä arvioida työelämäyhteistyön eri muotojen vaikuttavuutta yhtenä ammattikorkeakoulurahoituksen instrumenteista. Työssä selvitettiin, millaisia tutkinto-ohjelman työelämäyhteistyön muodot, sisällöt ja tavoitteet ovat ja miten niitä voitaisiin kehittää, jotta ne palvelisivat paremmin oppimistavoitteita ja niiden koordinointia sekä tutkinnon taloudellisia tavoitteita. Työn tavoitteena on tuottaa kehitysehdotuksia työelämäyhteistyön parantamiseksi tutkinto-ohjelman käyttöön.
Aihetta tutkittiin opintototeutusten näkökulmasta, joissa työelämätaho on määritelty toteutuksen osapuoleksi joko yhteistyökumppanina, tilaajana tai työharjoittelupaikan tarjoajana. Myös av-alan, mediakentän ja tuotantoprosessien muutosta sekä markkinointiviestinnän kasvavia tarpeita ja niiden vaikutuksia alan koulutuksen tarpeissa pohditaan ja analysoidaan.
Työelämäyhteistyö toteutuu tutkinto-ohjelmassa laajasti eri tavoin. Projektilähtöinen opetussuunnitelma tarjoaa opiskelijoille työelämäyhteistyön mahdollisuuksia läpi opintojen. Työelämäyhteistyön koordinoinnissa havaitut vahvuudet ja käytänteet jäävät kuitenkin osittain puutteiden ja haasteiden varjoon. Suurimpana tekijänä näyttäytyy resurssien puute ja käytäntöjen kehittämisen tarve. Alan koulutuksen rahoituksen leikkaukset näkyvät selvästi opetuksen järjestämisessä, ja opetussuunnitelman muutokset konkretisoituvat vuosien viiveellä suhteessa työelämän osaamistarpeisiin. Päällekkäiset ETV:n opetussuunnitelmat ovat kuormittaneet suunnittelua ja koordinointia. Opinnäytteiden työelämälähtöisessä hankkeistamisessa ja työharjoittelun ja hanketoiminnan koordinoinnin kehittämisessä vaikuttaisi olevan kehitettävää. Työaikaresurssien puute näkyy vähäisessä proaktiivisessa toimimisessa työelämän edustajien kanssa, ja pedagogisten menetelmien kehittämiseen kaivattaisiin panostusta.
Tutkimukseni pohjalta esitetään opinnäytteen lopuksi toimenpide-ehdotuksia työelämäyhteistyön kehittämiseksi 3-vuotissuunnitelman muodossa, jossa tutkinto-ohjelman yhteisen keskustelun pohjalta tehdään priorisointivalintoja. Kolmen vuoden seurantajakson jälkeen ehdotetaan saavutettujen tulosten arviointia uuden suunnitelman laatimiseksi.
Aihetta tutkittiin opintototeutusten näkökulmasta, joissa työelämätaho on määritelty toteutuksen osapuoleksi joko yhteistyökumppanina, tilaajana tai työharjoittelupaikan tarjoajana. Myös av-alan, mediakentän ja tuotantoprosessien muutosta sekä markkinointiviestinnän kasvavia tarpeita ja niiden vaikutuksia alan koulutuksen tarpeissa pohditaan ja analysoidaan.
Työelämäyhteistyö toteutuu tutkinto-ohjelmassa laajasti eri tavoin. Projektilähtöinen opetussuunnitelma tarjoaa opiskelijoille työelämäyhteistyön mahdollisuuksia läpi opintojen. Työelämäyhteistyön koordinoinnissa havaitut vahvuudet ja käytänteet jäävät kuitenkin osittain puutteiden ja haasteiden varjoon. Suurimpana tekijänä näyttäytyy resurssien puute ja käytäntöjen kehittämisen tarve. Alan koulutuksen rahoituksen leikkaukset näkyvät selvästi opetuksen järjestämisessä, ja opetussuunnitelman muutokset konkretisoituvat vuosien viiveellä suhteessa työelämän osaamistarpeisiin. Päällekkäiset ETV:n opetussuunnitelmat ovat kuormittaneet suunnittelua ja koordinointia. Opinnäytteiden työelämälähtöisessä hankkeistamisessa ja työharjoittelun ja hanketoiminnan koordinoinnin kehittämisessä vaikuttaisi olevan kehitettävää. Työaikaresurssien puute näkyy vähäisessä proaktiivisessa toimimisessa työelämän edustajien kanssa, ja pedagogisten menetelmien kehittämiseen kaivattaisiin panostusta.
Tutkimukseni pohjalta esitetään opinnäytteen lopuksi toimenpide-ehdotuksia työelämäyhteistyön kehittämiseksi 3-vuotissuunnitelman muodossa, jossa tutkinto-ohjelman yhteisen keskustelun pohjalta tehdään priorisointivalintoja. Kolmen vuoden seurantajakson jälkeen ehdotetaan saavutettujen tulosten arviointia uuden suunnitelman laatimiseksi.