Oppivelvollisuuden ohjaus- ja valvontavastuu asuinkunnissa: Kuopion kaupungin oppivelvollisuusohjaajan tehtävänkuva

Abstract

Uudistettu oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1.8.2021 tuoden kunnille uusia vastuita ja velvoitteita oppivelvollisten ohjauksessa ja valvonnassa. Lakiin kirjattiin hakeutumisvelvoite peruskoulun jälkeisiin opintoihin, oppivelvollisuusikä korotettiin 18 ikävuoteen ja toisen asteen koulutuksesta säädettiin oppivelvollisille maksuton. Viimesijassa asuinkunnan vastuulla on ohjata ja valvoa oppivelvollisten oppivelvollisuuden toteutumista. Vastuu ilman opiskelupaikkaa olevasta oppivelvollisesta siirtyy asuinkunnalle peruskoulun tai toisen asteen oppilaitoksen tekemän Valpas-vastuuilmoituksen myötä. Asuinkunnan tehtävä on selvittää nuoren kokonaistilanne ja tuen tarpeet sekä ohjata oppivelvollista hakeutumaan hänelle soveltuvaan koulutukseen ja muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin.

Kuntien on tullut tunnistaa uudet roolit ja tehtävät sekä reagoida uudistukseen nimeämällä kunnassa ohjaus- ja valvontavastuuta hoitava taho sekä huomioida lakiin liittyvät hallintopäätökset hallintosäännöissä. Kunnat ovat saaneet itsenäisesti päättää, kuinka oppivelvollisten ohjaus- ja valvontavastuu järjestetään kunnassa. Kuopion kaupunki perusti lakiuudistuksen myötä uuden oppivelvollisuusohjaajan toimen. Kuopiossa laajentuneen oppivelvollisuuden asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuu on määritelty oppivelvollisuusohjaajan tehtäväksi.

Tämän työelämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli jäsentää ja kirjata uuteen asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuuseen liittyviä työtehtäviä sekä kartoittaa työhön liittyviä käsityksiä, toiveita sekä odotuksia. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostavat asiantuntijuuden sosiaalinen luonne ja ammatillinen ohjaustyö. Lisäksi opinnäytetyötä taustoitettiin tehtävänkuvan kirjaamiseen liittyvällä teorialla. Tutkimusaineisto kerättiin maaliskuussa 2022 kahdella sähköisesti toteutetulla tutkimuskyselyllä. Kyselyt kohdennettiin valtakunnalliselle ohjaus- ja valvontavastaavien Valpas-verkostolle sekä Kuopion kaupungin oppivelvollisuusohjaajan paikallisten yhteistyöverkostojen ja sidosryhmien jäsenille. Kyselyihin vastasi yhteensä 36 työntekijää. Tutkimuskyselyiden tuottama aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä laadullisella sisällönanalyysilla.

Opinnäytetyön tuloksissa korostuivat asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastaavan työhön liittyvä asiantuntijarooli ja asiantuntijuuden sosiaalinen luonne. Lain velvoittaman ohjaus- ja valvontatyön lisäksi työhön liittyy vahvasti verkosto- ja kehittämistyötä sekä konsultaatiota ja tiedottamista. Työ ja käytänteet kun-tien välillä kuvautuvat moninaisina. Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena kirjattiin Kuopion kaupungin oppivelvollisuusohjaajan tehtävänkuva, mihin jäsennettiin työhön liittyvät keskeisimmät työtehtävät.

Oppivelvollisuuslain laajenemiseen liittyvää kehittämistyötä ja tutkittavaa on vielä paljon. Jatkotutkimusaiheina voidaan mainita muun muassa valtakunnallisesti yhtenäisten ohjausprosessien kehittäminen ja kirjaamiskäytänteiden yhdenmukaistaminen. Kuopiossa tulisi luoda käsikirja oppivelvollisuusohjaajan työhön sekä kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa opinnoista pudonneiden oppivelvollisten palveluprosesseja.