Asiakkaiden käsidesinfektion toteutuminen poliklinikalla koronaviruspandemian aikana
Ruotsalainen, Henna; Ristolainen, Aida (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022082619648
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022082619648
Tiivistelmä
Käsihygienia on yksi tärkeistä menetelmistä virusten leviämisen ennaltaehkäisyssä. Koronavirus-pandemian aikana ihmisiä on kannustettu käsihygienian toteuttamiseen eri tavoin. Ennen koronaviruspandemiaa oli erään aluesairaalan poliklinikalla toteutettu opinnäytetyönä tehty tutkimus, jossa tarkkailtiin asiakkaiden käsihygienian toteutumista. Käsihygienian toteutumisen todettiin olevan erittäin puutteellista. Tämä opinnäytetyö tehtiin jatkotutkimuksena aiemmalle tutkimukselle yhteistyössä saman aluesairaalan kanssa. Työn tavoitteena oli selvittää, miten koronaviruspandemia on vaikuttanut asiakkaiden käsihygienian toteuttamiseen.
Opinnäytetyötä suunnitellessa tietoperustaa lähdettiin rakentamaan tiedolla koronaviruksesta, koronaviruspandemiasta sekä koronaviruksen tehokkaista ehkäisymenetelmistä. Lisäksi tietoa haettiin käsihygieniasta ja sen oikeaoppisesta suorittamisesta sekä tiedon jakamisesta kansalaisille. Tietoa haettiin laajasti eri lähteistä käyttäen sekä kotimaisia että ulkomaisia lähteitä. Myös aikaisempia tutkimuksia asiakkaiden toteuttamasta käsihygieniasta yritettiin etsiä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista havainnointitutkimusta. Havainnointitutkimus toteutettiin aluesairaalan poliklinikan sisääntuloaulassa. Aineisto kerättiin havainnoimalla asiakkaiden toteuttamaa käsidesinfektiota heidän tullessa ja lähtiessä poliklinikalta. Käsidesinfektion suorittamisesta seurattiin, toteutuiko käsidesinfektio ollenkaan, kuinka kauan käsidesinfektio kesti sekä minkälaisella tekniikalla käsidesinfektio suoritettiin. Lisäksi seurattiin, kuinka paljon asiakas annostelee käsihuuhdetta käsiinsä. Myös sukupuolten eroavaisuudet otettiin mukaan havainnointiin. Havainnoinnin apuna käytettiin ennalta laadittua havainnointilomaketta. Havainnointeja saatiin kerättyä yhteensä 103, joista poliklinikalle tulijoita oli 54 ja lähtijöitä 49. Poliklinikalle tulleista (n=54) kymmenen desinfioi kätensä saapuessaan paikalle. Poliklinikalta lähtijöistä (n=49) kätensä desinfioi neljä. Kokonaisuudessaan (n=103) 19 % (n=14) desinfioi kätensä joko tullessa ja/tai lähtiessä poliklinikalta. Naisten ja miesten välillä löydettiin eroja, sillä naisista (n=37) 19 % suoritti käsidesinfektion, kun taas miehistä (n=66) 11 % suoritti käsidesinfektion. Aiemmin tehdyssä tutkimuksessa poliklinikalle saapuneista (n=58) ainoastaan kolme desinfioi kätensä. Poliklinikalta lähteneistä (n=56) vain yksi suoritti käsidesinfektion. Kaikki käsidesinfektion suorittaneista olivat naisia.
Tutkimuksen tulosten perusteella asiakkaiden käsihygienian toteutuminen oli parantunut koronaviruspandemian myötä. Tieto käsihygienian tärkeydestä oli tavoittanut paremmin naiset kuin miehet. Tiedon levittämistä käsihygieniasta ja sen merkityksestä on syytä jatkaa. Tiedon tarjoaminen helppolukuisesti asiakkaille on tärkeää ja voisi edistää käsihygienian toteutumista. Jatkotutkimuksena olisi hyvä seurata asiakkaiden käsihygienian toteutumista tasaisin väliajoin.
Opinnäytetyötä suunnitellessa tietoperustaa lähdettiin rakentamaan tiedolla koronaviruksesta, koronaviruspandemiasta sekä koronaviruksen tehokkaista ehkäisymenetelmistä. Lisäksi tietoa haettiin käsihygieniasta ja sen oikeaoppisesta suorittamisesta sekä tiedon jakamisesta kansalaisille. Tietoa haettiin laajasti eri lähteistä käyttäen sekä kotimaisia että ulkomaisia lähteitä. Myös aikaisempia tutkimuksia asiakkaiden toteuttamasta käsihygieniasta yritettiin etsiä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista havainnointitutkimusta. Havainnointitutkimus toteutettiin aluesairaalan poliklinikan sisääntuloaulassa. Aineisto kerättiin havainnoimalla asiakkaiden toteuttamaa käsidesinfektiota heidän tullessa ja lähtiessä poliklinikalta. Käsidesinfektion suorittamisesta seurattiin, toteutuiko käsidesinfektio ollenkaan, kuinka kauan käsidesinfektio kesti sekä minkälaisella tekniikalla käsidesinfektio suoritettiin. Lisäksi seurattiin, kuinka paljon asiakas annostelee käsihuuhdetta käsiinsä. Myös sukupuolten eroavaisuudet otettiin mukaan havainnointiin. Havainnoinnin apuna käytettiin ennalta laadittua havainnointilomaketta. Havainnointeja saatiin kerättyä yhteensä 103, joista poliklinikalle tulijoita oli 54 ja lähtijöitä 49. Poliklinikalle tulleista (n=54) kymmenen desinfioi kätensä saapuessaan paikalle. Poliklinikalta lähtijöistä (n=49) kätensä desinfioi neljä. Kokonaisuudessaan (n=103) 19 % (n=14) desinfioi kätensä joko tullessa ja/tai lähtiessä poliklinikalta. Naisten ja miesten välillä löydettiin eroja, sillä naisista (n=37) 19 % suoritti käsidesinfektion, kun taas miehistä (n=66) 11 % suoritti käsidesinfektion. Aiemmin tehdyssä tutkimuksessa poliklinikalle saapuneista (n=58) ainoastaan kolme desinfioi kätensä. Poliklinikalta lähteneistä (n=56) vain yksi suoritti käsidesinfektion. Kaikki käsidesinfektion suorittaneista olivat naisia.
Tutkimuksen tulosten perusteella asiakkaiden käsihygienian toteutuminen oli parantunut koronaviruspandemian myötä. Tieto käsihygienian tärkeydestä oli tavoittanut paremmin naiset kuin miehet. Tiedon levittämistä käsihygieniasta ja sen merkityksestä on syytä jatkaa. Tiedon tarjoaminen helppolukuisesti asiakkaille on tärkeää ja voisi edistää käsihygienian toteutumista. Jatkotutkimuksena olisi hyvä seurata asiakkaiden käsihygienian toteutumista tasaisin väliajoin.