Tekstiilien kierrätyksen ympäristövaikutukset
Ahoste, Heidi (2022)
Ahoste, Heidi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090119771
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090119771
Tiivistelmä
Tämän LCA Consulting Oy:lle tehdyn insinöörityön tavoitteena oli selvittää poistotekstiilien eri kierrätysmenetelmiä ja niiden ympäristövaikutuksia. Poistotekstiilien erilliskeräys tulee kunnille pakolliseksi vuoden 2023 alussa. Erilliskerätyt tekstiilit päätyvät Turun seudulle Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle mekaanisesti kierrätettäviksi. Työssä tutkittiin myös toistaiseksi vähemmän hyödynnettyjä kemiallisia ja termisiä kierrätysmenetelmiä.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja siinä vertailtiin yhteensä 15:tä tieteellistä artikkelia, lopputyötä sekä yritysten julkaisemaa arvoa poistotekstiilien kierrätyksen ympäristövaikutuksista. Tutkimuksissa tarkasteltiin pääasiassa kierrätysmenetelmien kasvihuonekaasupäästöjä ja vedenkulutusta joko energiahyödyntämiseen tai neitseellisen kuidun valmistukseen. Muut ympäristövaikutukset, kuten rehevöitymisen ja happamoitumisen tarkastelu, jäivät uupumaan useimmista tutkimuksista.
Tutkituista julkaisuista saatiin tulokseksi, että kaikki kierrätysmenetelmät, pois lukien selluloosakarbamaatti-prosessi, tuottivat vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin neitseellisen kuidun valmistus. Vedenkulutus kierrätysprosesseissa oli myös hyvin vähäistä. Tekstiilien poltosta saadut ympäristöhyödyt eivät olleet yksiselitteisiä. Pääasiassa kuitenkin synteettisten kuitujen polttamisesta katsottiin olevan enemmän haittaa kuin mitä hyötyjä energiantuottamisen korvaamisella voitiin saavuttaa.
Työssä tarkasteltujen lähteiden perusteella voitiin päätellä, että tekstiilien uudelleenkäyttö on parempi vaihtoehto kuin niiden kierrättäminen. Toisaalta etenkin synteettisten tekstiilien kierrätyksen ympäristöhyödyt olivat suuremmat kuin tekstiilien polttamisella saavutetut. Kierrätysmenetelmistä mekaaninen kierrätys osoittautui edullisimmaksi ja vähiten ympäristöä kuormittavaksi vaihtoehdoksi, mutta toisaalta muut menetelmät toimivat hyvänä lisävaihtoehtona tai jatkojalostusmahdollisuutena mekaanisesti kierrätetyille kuiduille.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja siinä vertailtiin yhteensä 15:tä tieteellistä artikkelia, lopputyötä sekä yritysten julkaisemaa arvoa poistotekstiilien kierrätyksen ympäristövaikutuksista. Tutkimuksissa tarkasteltiin pääasiassa kierrätysmenetelmien kasvihuonekaasupäästöjä ja vedenkulutusta joko energiahyödyntämiseen tai neitseellisen kuidun valmistukseen. Muut ympäristövaikutukset, kuten rehevöitymisen ja happamoitumisen tarkastelu, jäivät uupumaan useimmista tutkimuksista.
Tutkituista julkaisuista saatiin tulokseksi, että kaikki kierrätysmenetelmät, pois lukien selluloosakarbamaatti-prosessi, tuottivat vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin neitseellisen kuidun valmistus. Vedenkulutus kierrätysprosesseissa oli myös hyvin vähäistä. Tekstiilien poltosta saadut ympäristöhyödyt eivät olleet yksiselitteisiä. Pääasiassa kuitenkin synteettisten kuitujen polttamisesta katsottiin olevan enemmän haittaa kuin mitä hyötyjä energiantuottamisen korvaamisella voitiin saavuttaa.
Työssä tarkasteltujen lähteiden perusteella voitiin päätellä, että tekstiilien uudelleenkäyttö on parempi vaihtoehto kuin niiden kierrättäminen. Toisaalta etenkin synteettisten tekstiilien kierrätyksen ympäristöhyödyt olivat suuremmat kuin tekstiilien polttamisella saavutetut. Kierrätysmenetelmistä mekaaninen kierrätys osoittautui edullisimmaksi ja vähiten ympäristöä kuormittavaksi vaihtoehdoksi, mutta toisaalta muut menetelmät toimivat hyvänä lisävaihtoehtona tai jatkojalostusmahdollisuutena mekaanisesti kierrätetyille kuiduille.