Selvitys turvapaikannuslaitteista kaupungeissa
Jolkkonen, Janne (2014)
Jolkkonen, Janne
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405198515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405198515
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli selvittää KÄKÄTE-projektin kanssa turvapaikannuslaitteita Suomen eri kaupungeissa. KÄKÄTE (Käyttäjälle kätevä teknologia) on Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyönkeskusliiton yhteinen viisivuotinen projekti (2010-2014). Projektin tavoitteena on teknologian keinoin tukea ikäihmisten hyvää arkea ja kotona asumista sekä helpottaa ikäihmisten parissa työskentelevien työtä.
Työn tavoitteena oli saada selville kaupunkien asiantuntijoiden kanssa tietoa turvapaikannuslaitteista Suomessa ja niiden myöntämiseen liittyvistä epäkohdista. Turvapaikannuslaite eli henkilöpaikannin on apuväline, jossa on kaksisuuntainen puheyhteys ja paikannusominaisuus. Laitteet on pääsääntöisesti tarkoitettu muistisairaille.
Tutkimus tehtiin sähköpostikyselynä kaupungeille. Tutkimuksissa kysyttiin muun muassa muistisairaiden ja turvapaikannuslaitteiden määrää, laitteiden myöntämisperiaatteita ja niiden tulevaisuuden näkymiä. Tuloksen mukaan Suomessa ei ole käytössä montaa turvapaikannuslaitetta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suurimmat syyt laitteiden vähyyteen liittyvät käyttäjäkunnan kokoon, kaupunkien henkilökuntaan, lainsäädäntöön, määrärahojen puutteeseen ja laitteisiin. Tutkimuksen perusteella kaikkien kaupunkien edustajilla ei ollut tarpeeksi ajankohtaista tietoa laitteista. Kaiken kaikkiaan laitteita pidettiin hyvinä, mutta uusia ja parempia laitteita kaivattaisiin markkinoille.
Tutkimustulos on KÄKÄTE-projektille hyvin tärkeä, sillä tällaista turvapaikannuslaitteiden määrällistä tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty Suomessa.
Työn tavoitteena oli saada selville kaupunkien asiantuntijoiden kanssa tietoa turvapaikannuslaitteista Suomessa ja niiden myöntämiseen liittyvistä epäkohdista. Turvapaikannuslaite eli henkilöpaikannin on apuväline, jossa on kaksisuuntainen puheyhteys ja paikannusominaisuus. Laitteet on pääsääntöisesti tarkoitettu muistisairaille.
Tutkimus tehtiin sähköpostikyselynä kaupungeille. Tutkimuksissa kysyttiin muun muassa muistisairaiden ja turvapaikannuslaitteiden määrää, laitteiden myöntämisperiaatteita ja niiden tulevaisuuden näkymiä. Tuloksen mukaan Suomessa ei ole käytössä montaa turvapaikannuslaitetta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suurimmat syyt laitteiden vähyyteen liittyvät käyttäjäkunnan kokoon, kaupunkien henkilökuntaan, lainsäädäntöön, määrärahojen puutteeseen ja laitteisiin. Tutkimuksen perusteella kaikkien kaupunkien edustajilla ei ollut tarpeeksi ajankohtaista tietoa laitteista. Kaiken kaikkiaan laitteita pidettiin hyvinä, mutta uusia ja parempia laitteita kaivattaisiin markkinoille.
Tutkimustulos on KÄKÄTE-projektille hyvin tärkeä, sillä tällaista turvapaikannuslaitteiden määrällistä tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty Suomessa.