Paahdetusta kahvista vapautuvan hiilidioksidin mittaaminen kaasuntunnistusanalysaattorilla
Vainikainen, Meriel (2014)
Vainikainen, Meriel
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405198603
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405198603
Tiivistelmä
Insinöörityössä tutkittiin kaasuntunnistusanalysaattorin käyttömahdollisuuksia paahdetusta kahvista vapautuvan hiilidioksidin mittaamisessa. Hiilidioksidin poistumisnopeuteen vaikuttavia, tarkasteltavia tekijöitä olivat muun muassa kahvilaji, paahtoaste ja jauhatuksen karkeus. Tavoitteena oli tutkia, miten eri kahvituotteet vapauttavat hiilidioksidia eli kaasuuntuvat, ja voidaanko kahvin läpimenoaikaa tehostaa lyhentämällä kaasuuntumisaikaa. Tuotantoprosessin nopeuttaminen pienentäisi kustannuksia ja parantaisi tuotteiden laatua. Tarkoituksena oli myös selvittää, voidaanko kaasuuntumisen kulkua ennustaa ja sen perusteella ennakoida ajanhetki, jolloin kahvi on valmista pakattavaksi.
Työssä mitattiin välivarastointisiiloissa olevien kahvierien hiilidioksidipitoisuuden muutosta. Jokaisesta erästä selvitettiin, milloin se oli paahdettu ja jauhettu. Saman tuotteen tuloksia verrattiin toisiinsa, ja niistä etsittiin samankaltaisuutta ja säännönmukaisuuksia. Tutkittiin näytteenottopään sijainnin vaikutusta tuloksiin. Sen perusteella päätettiin, että optimaalisin mittauskorkeus on kaasuuntumissiilon puolivälissä.
Kaasuuntumiskäyrän kulkua tutkittiin kahden matemaattisen mallin ja käyrän kulmakertoimien muutoksen avulla, kummallakaan menetelmällä ei saatu toivottuja tuloksia. Mittausten perusteella voitiin osoittaa, että tumma, hienoksi jauhettu, robustaa sisältävä kahvi kaasuuntuu voimakkaammin kuin vaalea, karkeajauhatuksinen arabicakahvi. Kaasuuntumiskäyrä nousee jyrkemmässä kulmassa ja hiilidioksidipitoisuudet ovat korkeampia. Mittaukset viittasivat siihen, että pieni erä kaasuuntuu heikommin kuin normaalikokoinen erä. Todennäköisempi tulkinta on, että vajaassa siilossa kaasutilan hiilidioksidipitoisuus ei nouse samalla tavoin kuin jos siilo on täysi. Selvitettiin myös, miten kahvin stabiloitumisajan (paahdon jälkeen kosteuden annetaan tasoittua kahvipavuissa) pituuden vaikutusta kaasuuntumiseen. Todettiin, että normaalia pidempään stabiloituneen kahvin ei tarvitse kaasuuntua niin kauan kuin kahvin, jonka stabiloitumisaika on standardisoitujen rajojen sisällä.
Saadut tulokset loivat pohjan jatkotutkimukselle, jossa kootaan järjestelmällisesti tietoa kustakin tuotteesta eri tuotanto-olosuhteissa ja tutkitaan kaasuuntumiseen vaikuttavien tekijöiden riippuvuussuhteita.
Työssä mitattiin välivarastointisiiloissa olevien kahvierien hiilidioksidipitoisuuden muutosta. Jokaisesta erästä selvitettiin, milloin se oli paahdettu ja jauhettu. Saman tuotteen tuloksia verrattiin toisiinsa, ja niistä etsittiin samankaltaisuutta ja säännönmukaisuuksia. Tutkittiin näytteenottopään sijainnin vaikutusta tuloksiin. Sen perusteella päätettiin, että optimaalisin mittauskorkeus on kaasuuntumissiilon puolivälissä.
Kaasuuntumiskäyrän kulkua tutkittiin kahden matemaattisen mallin ja käyrän kulmakertoimien muutoksen avulla, kummallakaan menetelmällä ei saatu toivottuja tuloksia. Mittausten perusteella voitiin osoittaa, että tumma, hienoksi jauhettu, robustaa sisältävä kahvi kaasuuntuu voimakkaammin kuin vaalea, karkeajauhatuksinen arabicakahvi. Kaasuuntumiskäyrä nousee jyrkemmässä kulmassa ja hiilidioksidipitoisuudet ovat korkeampia. Mittaukset viittasivat siihen, että pieni erä kaasuuntuu heikommin kuin normaalikokoinen erä. Todennäköisempi tulkinta on, että vajaassa siilossa kaasutilan hiilidioksidipitoisuus ei nouse samalla tavoin kuin jos siilo on täysi. Selvitettiin myös, miten kahvin stabiloitumisajan (paahdon jälkeen kosteuden annetaan tasoittua kahvipavuissa) pituuden vaikutusta kaasuuntumiseen. Todettiin, että normaalia pidempään stabiloituneen kahvin ei tarvitse kaasuuntua niin kauan kuin kahvin, jonka stabiloitumisaika on standardisoitujen rajojen sisällä.
Saadut tulokset loivat pohjan jatkotutkimukselle, jossa kootaan järjestelmällisesti tietoa kustakin tuotteesta eri tuotanto-olosuhteissa ja tutkitaan kaasuuntumiseen vaikuttavien tekijöiden riippuvuussuhteita.