Kamu – läsnä oleva ystävä vai etäinen ohjaaja? : maahanmuuttajaopiskelijoiden kokemukset Kamu-kaveriohjauksesta

Abstract

Opinnäytetyö on osa Kamu – kaveriohjausta maahanmuuttajalle -hanketta, jossa tuetaan maahanmuuttajaopiskelijoiden kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hankkeen toteuttajina ovat Metropolia Ammattikorkeakoulu, Keskuspuiston ammattiopisto ja Kalliolan setlementti. Opinnäytetyö käsittelee Kamu-kaveriohjausta maahanmuuttajaopiskelijoiden kokemana. Opinnäytetyön tavoitteena on kuvailla ja tehdä ymmärrettäväksi maahanmuuttajaopiskelijoiden kokemuksia siitä, mitä Kamu-kaveriohjaus on, millainen Kamu-kaveriohjaus koetaan tärkeäksi, mihin Kamu-kaveriohjauksesta saa apua sekä miten Kamu-muistorasia tukee Kamu-kaveriohjaustoimintaa. Tutkimuksen kohteena ovat Keskuspuiston ammattiopiston opiskelijat, jotka kuuluvat kahteen ryhmään, joissa annetaan maahanmuuttajille suunnattua ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta.

Opinnäytetyön teoreettinen osa tarkastelee Kamu-kaveriohjausta ystävyyden, ohjauksen, yksilökohtaisen palveluohjauksen, mentoroinnin, tukihenkilötoiminnan, vertaistukitoiminnan sekä sosiaalisen integraation, syrjäytymisen ja kotoutumisen käsitteiden pohjalta. Opinnäytetyö on luonteeltaan laadullinen, ja empiirinen aineisto koostuu teemahaastattelumateriaalista. Opinnäytetyötä varten tehtiin kaksi ryhmähaastattelua sekä neljä yksilöhaastattelua, jotta jokaisen Kamu-kaveriohjaukseen osallistuneen maahanmuuttajaopiskelijan ääni saataisiin kuuluville. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti käyttäen teoriasta johdettuja teema-alueita analysoinnin tukena.

Saatujen tulosten valossa Kamu-kaveriohjaus ilmenee maahanmuuttajaopiskelijan ja Kamu-kaverin välisenä etäisenä suhteena, jossa maahanmuuttajaopiskelijan suomen kielen taidon koetaan kehittyvän erilaisissa ryhmätoiminnoissa. Toisaalta saadut tulokset osoittavat, että Kamu-kaveriohjaus halutaan ymmärtää mahdollisuutena luoda pikku hiljaa luottamuksellinen ystävyssuhde Kamu-kaveriin, jolla on aikaa auttaa ja olla läsnä ja jonka kanssa opitaan suomen kieltä kahdenkeskisissä keskusteluissa sekä tutustutaan uusiin paikkoihin ja tehdään itselle merkityksellisiä asioita. Kamu-muistorasian merkitys Kamu-kaveriohjauksessa ei noussut tärkeään rooliin, joskin sen avulla haastateltavien oli helpompi kertoa kokemuksistaan Kamu-kaveriohjauksesta.

Kamu-kaveriohjauksen avulla voidaan edistää maahanmuuttajaopiskelijoiden kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Jatkossa Kamu-kaveriohjausta tulisi kuitenkin toteuttaa selkeästi paritoimintana ja varmistaa, että Kamu-kaverilla on halu sekä edellytykset antaa maahanmuuttajaopiskelijalle riittävästi aikaa, huomiota ja läsnäoloa. Näin pystytään luomaan luottamuksellinen suhde, jossa Kamu-kaveri tuntuu omalta läheiseltä ystävältä.

This thesis was a part of the Kamu project which offers peer support for vocational school students with an immigrant background to promote their integration process. The Kamu project is carried out in a partnership of Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, Keskuspuisto Vocational College and Kalliola Settlement. In this study I investigated immigrant students’ experiences of Kamu peer support. My aim was to describe and make sense of immigrant students’ experiences of what Kamu peer support was, what kind of peer support was considered important, what kinds of issues peer support brought help to, and how the memory box method boosted the peer support process. The focus group of this study was students with an immigrant background from Keskuspuisto Vocational College.

The theoretical framework of this study examined Kamu peer support through the concepts of friendship, counselling, case management, mentoring, and peer support as well as integration. This thesis was a qualitative study and the empirical data were collected with semi-structured theme interviews. I carried out two group interviews and four individual interviews for ensuring that everyone had an opportunity to narrate their experiences of Kamu peer support. The data was analyzed by content analysis and thematising.

The results showed that Kamu peer support was considered as a remote counselor relationship between an immigrant student and a peer support person in which an immigrant student’s Finnish language skills were experienced to be improved by different group activities. However, the results also showed that Kamu peer support was perceived as an option wherein an immigrant student and a peer support person could form a close friendship little by little. In this kind of close friendship a peer support person had time to give help and be present. During the one-to-one conversation immigrant students could improve their Finnish language skills. Moreover, the Kamu pair participated in activities and visited places which were significant for both of them. The role of the Kamu memory box method was to facilitate the interviewed persons to tell their experiences of Kamu peer support.

The results of this thesis lead to the conclusion that immigrant students’ integration process can be promoted by Kamu peer support. However, I would like to point out that in the future, Kamu peer support should be carried out as pair work instead of group work. It is also essential to understand the importance of a peer support person’s willingness to engage in the Kamu relationship. The confidential relationship can be created only if the Kamu peer support persons have time to be present and give their attention to the students. The immigrant students themselves wish to have their own peer support person as a close friend!