Hoitohenkilökunnan näkemyksiä muistisairaiden hoitotyön sisällöstä, työajan käytöstä ja työhön liittyvästä kiireestä pitkäaikaislaitoshoidon yksikössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan näkemyksiä työn sisällöstä, työajan käytöstä ja työhön liittyvästä kiireestä sekä kuinka kiireeseen voidaan vaikuttaa henkilökunnan mielestä. Tavoitteena oli syventää ja tarkentaa tietoa siitä, mitä muistisairaiden hoitotyö sisältää sekä mihin työaikaa kuluu ja näin löytää mahdollisia kiirettä selittäviä tekijöitä. Lisäksi tavoitteena oli saatujen tutkimustulosten avulla löytää kehittämisehdotuksia työnsuunnittelun tueksi, jotta henkilökunnan kiireen ja riittämättömyyden tunne työssä vähenisi sekä asukkaiden kohtaaminen ja hoito tasapuolistuisi ja työ koettaisiin mielekkääksi.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin kahdessa muistisairaiden pitkäaikaislaitoshoidon yksikössä pääkaupunkiseudulla. Aineisto muodostui muistisairaiden välittömään hoitotyöhön osallistuvan henkilökunnan täyttämistä ajankäyttöpäiväkirjoista (n=16) ja haastatteluista (n=12). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä ja sisällön erittelyllä.

Työn sisältöä ja ajankäyttöä tarkasteltaessa tuloksissa ilmeni, että työ koettiin perushoitopainoitteiseksi. Osan työntekijöiden näkemyksissä työn sisällöstä kuvastui asukkaiden kokonaisvaltainen ja mielekkään arjen toteutumisen huomioiva kohtaaminen. Tuloksissa ilmeni myös, että osa työntekijöistä ei kokenut perushoitoon kuuluvaksi asukkaiden aktiviteettien järjestämistä tai huomioimista, vaan se koettiin ylimääräisenä työnä. Työajankäyttöä ajankäyttöpäiväkirjoista tarkasteltaessa ilmeni, että asukkaiden aamu- ja iltatoimiin menevä aika vaihteli eri työntekijöiden ja vuorojen kohdalla. Samoin asukkaiden avustamiseen menevä aika vaihteli eri asukkaiden kohdalla. Työn tavoitteitteena pidettiin asukkaiden hyvää oloa ja puolet haastateltavista toi esille kokonaisvaltaisen hoidon huomioimisen tärkeyden. Ajankäyttöpäiväkirjoissa asukkaiden kokonaisvaltainen hoito mielekäs arki huomioiden näkyi heikosti. Ajankäyttöpäiväkirjoissa työn sisältö ilmeni asukkaiden päivittäisissä toimissa avustamisena, kodinhoidollisten töiden tekemisenä sekä raportoimisena.

Henkilökunnan näkemykset kiireestä vaihteli, mutta suurin osa koki aamupäivät kiireisiksi, erityisesti minimimitoituksella työskenneltäessä. Toisaalta viikonloppuaamut, jolloin työskennellään minimimitoituksella koki osa haastateltavista rauhallisiksi. Osa haastateltavista koki kiirettä myös iltavuoron lopussa. Kiireen syinä tuloksissa ilmeni asukkaiden kohtaamiseen ja mielekkään arjen toteuttamiseen, asukkaiden päivittäisissä toimissa avustamiseen, huonoon työnsuunnitteluun, epätasapuoliseen työnjakoon, töiden siirtämiseen, omaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön ja yllättäviin tilanteisiin liittyvät tilanteet. Lisäksi omalla mielialalla ja asenteella sekä osaston ilmapiirillä koettiin olevan kiireen syntyyn ja tuntuun vaikutusta. Arjen toiminnassa kiireen koettiin ilmenevän stressin tunteena aiheuttaen fyysistä ja psyykkistä väsymystä, työn laadun heikkenemisenä, rutiininomainen työskentelynä, tiedonkulun heikkenemisenä, osaston siisteyden huolehtimisen vähenemisenä, työajan ylittymisenä ja taukojen pitämättä jättämisenä. Tuloksissa ilmeni, että asukkaiden luokse ei aina ehditty pysähtyä, eikä antaa ammatillisesti sitä, mitä haluaisi.

Kiireeseen vaikuttamiskeinoina haastatteluissa nähtiin oma asenne, tavoitteiden ja työnkuvien kirkastaminen sekä yhteiset pelisääntöjen tärkeys, työnsuunnittelun ja työnjaon sekä yhteistyön kehittäminen.

Johtopäätöksenä tulosten perusteella voidaan todeta, että asukkaiden kokonaisvaltaiseen ja yksilölliseen hoitoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta mieläkäs arki toteutuisi jokaisen asukkaan kohdalla. Samoin oman työn sisältöä ja ajankäyttöä on hyvä jokaisen työntekijän pysähtyä välillä tarkastelemaan ja miettiä omaa asennetta työhön. Tuloksissa esitetyt henkilökunnan näkemykset siitä, miten kiireeseen voidaan vaikuttaa ovat hyvä keskustelun avaus yhteiselle kehittämiselle, missä esimiehen tehtävä on huolehtia, että toimitaan asukaslähtöisesti ja organisaation tavoitteiden mukaisesti.

Jatkotutkimusaiheena työn sisältöön ja asukaslähtöisyyteen liittyen näkisin mielenkiintoisena tutkimuksen hoitajan vallasta ja vastuusta päättää muistisairaan asukkaan puolesta. Tästä tarvittaisiin mielestäni myös enemmän yhteistä eettistä keskustelua muistisairaiden hoidossa ja työyhteisöissä.

The purpose of this study was to determine the views of the nursing staff on the content, use of working time and work-related bustle and pressure. The aim was to deepen and refine the knowledge of what dementia nursing contains, how the nursing staff used their working hours and thus finding potential explanatory factors to address the urgency. In addition, the aim was to find the research results obtained by means of suggestions to improve the work of planning, so that the staff of urgency and sense of inadequacy at work would be reduced and the work would be seen as meaningful.

This study was a qualitative research. The data of this study were collected by interviews (N=12) and the time use diaries (N=16). The data was collected from the nursing staff who worked in the two long-term units of the demented. The data was analyzed using the inductive content analysis and the differentation of contents.

The first research topic concerns the content of the work and the use of working time. The nursing staff felt that the work contains a lot of basic care. The aim of the work was that the residents have a good feeling. Half of the interviewees highlighted the importance of com-prehensive care to the residents to take into account. This was reflected low in the time use diaries. The basic care as assisting residents with meals and using the toilet were reflected most in the time use diaries. Also the housekeeping, like laundry and washing the dishes, and the reporting were most reflected in the time use diaries. The results showed that some of the staff will make sure that the residents have something meaningful to do during the day. But also the results showed that some of the staff felt that the activities of the residents are extra work.

The second research topic concerns the work-related time pressure. The results showed that there were different views of the haste. Most of the staff felt that the morning shifts were most hasty. In particular when there was minimum number of staff in the shifts. On the other hand, some of the staff felt that the morning shifts were peaceful and easy at weekends even though there were minimum number of the staff. Some of the staff felt that there were also hasty in the evening shifts. The reasons of the haste is related to arranging a meaningful day for the residents and helping residents with their basic needs, the poor work planning and the unequal allocation of labor, transfer of work to other shift or other day, co-operation with the relatives of the residents, and the surprising situations. In addition to the own happiness and attitude of the staff, as well as units atmosphere was felt to be the creation and feel of the impact to the haste. The staff felt that the time pressure caused the physical and mental stress, the routine working, the quality of working communication and the cleanliness of the units get worse.

The third research topic concerns how the nursing staff can manage their time pressure. The result showed that the own attitude, the clarification of the purpose of the work, the goals and the job description, improving the work planning and the allocation of labor and co-operating can be affected to feeling of the rush.

The result lead to the conclusion that there is a need for more attention to the holistic and individual care. Therefore, the daily life of the every resident would be more meaningful. Likewise it requires every personnel needs to stop, observe and think what his/her own attitude to work. The results of this thesis are good ways to open the conversation in the units of demented. This research topic opens up further interesting research topics related to the residents' orientated working and content of the work, such as the nurses' control and responsibility in the residents’ daily life. In future there is needed in my opinion, the more common ethical debates dementia care in the work communities.