Tutkimus kuumavalssattujen 355 ja 420 MPa lujuusluokan terästen leikatun reunan pinnanlaadusta ja sen vaikutuksesta reiänlaajennuskykyyn
Linke, Milka (2014)
Linke, Milka
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405198570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405198570
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kuumavalssattujen 355 ja 420 MPa lujuusluokan terästen leikatun reunan pinnanlaatua ja sen vaikutusta venytyssärmättävyyteen. Ruukki Metals Oy on kehittänyt uusia teräksiä, joiden reiänlaajennuskyky on alusta-vissa testauksissa osoittautunut selvästi aiempaa paremmaksi. Tässä työssä pyrittiin hakemaan syitä tälle. Tavoitteena oli selvittää, onko reiänlaajennustestin tuloksilla korrelaatiota mekaanisesti leikatun reunan pinnanlaatuun ja vaikuttaako leikkausvälys leikkausreunan pinnanlaatuun.
Teoriaosuudessa tehtiin selvitys yleisesti metallien muovauksesta ja teräksen muo-vattavuusominaisuuksista. Työssä selvitettiin myös venytyssärmäyksen ja reiänlaa-jennuskyvyn termejä ja tärkeimpiä reiänlaajennuskyvyn testausmenetelmiä. Lisäksi esitellään leikkaus- ja lävistysprosessit, leikkausreunan rakenne, leikkausvälys sekä näiden vaikutus leikkausreunan laatuun.
Työ aloitettiin leikkaamalla näytelevyjä välyksiä vaihtelemalla. Näytelevyille tehtiin KWI-reiänlaajennustestit, mikrorakennekuvaukset valomikroskoopilla, kovuusmitta-ukset mikrokovuusmittarilla ja pinnankarheusmittaukset laserprofilometrillä.
Tulosten perusteella selitys koeteräs 355 ja 420:n ISO–reiänlaajennustesteissä havai-tulle verrokkiteräksiä huomattavasti paremmille reiänlaajennussuhteille löytyi julkai-suista, joissa käsitellään reiänlaajennustestien välisiä eroja. Eroja kuitenkin löytyi myös leikkausreunan rakenteesta, etenkin kiillottuneen alueen koosta. Myös koete-rästen alhaisempi lujittuminen voi olla yksi tekijä, kun tarkastellaan eroja koeterästen ja verrokkiterästen välillä. Pinnankarheuden vaikutus ei vastannut teoriaa, mutta ha-jonnan ja pinnankarheuksien absoluuttisen pienuuden takia karheudet olivat käytän-nössä hyvin lähellä toisiaan. Mikrorakennetutkimuksista ei ilmennyt merkittävää eroa koemateriaalien välillä.
Teoriaosuudessa tehtiin selvitys yleisesti metallien muovauksesta ja teräksen muo-vattavuusominaisuuksista. Työssä selvitettiin myös venytyssärmäyksen ja reiänlaa-jennuskyvyn termejä ja tärkeimpiä reiänlaajennuskyvyn testausmenetelmiä. Lisäksi esitellään leikkaus- ja lävistysprosessit, leikkausreunan rakenne, leikkausvälys sekä näiden vaikutus leikkausreunan laatuun.
Työ aloitettiin leikkaamalla näytelevyjä välyksiä vaihtelemalla. Näytelevyille tehtiin KWI-reiänlaajennustestit, mikrorakennekuvaukset valomikroskoopilla, kovuusmitta-ukset mikrokovuusmittarilla ja pinnankarheusmittaukset laserprofilometrillä.
Tulosten perusteella selitys koeteräs 355 ja 420:n ISO–reiänlaajennustesteissä havai-tulle verrokkiteräksiä huomattavasti paremmille reiänlaajennussuhteille löytyi julkai-suista, joissa käsitellään reiänlaajennustestien välisiä eroja. Eroja kuitenkin löytyi myös leikkausreunan rakenteesta, etenkin kiillottuneen alueen koosta. Myös koete-rästen alhaisempi lujittuminen voi olla yksi tekijä, kun tarkastellaan eroja koeterästen ja verrokkiterästen välillä. Pinnankarheuden vaikutus ei vastannut teoriaa, mutta ha-jonnan ja pinnankarheuksien absoluuttisen pienuuden takia karheudet olivat käytän-nössä hyvin lähellä toisiaan. Mikrorakennetutkimuksista ei ilmennyt merkittävää eroa koemateriaalien välillä.