Päivystystyötä viikko kerralla? Vaikutukset työhyvinvointiin ja talouteen: case KYS

Abstract

Lisääntyvä kiinnostus työhyvinvointia kohtaan sekä päivittyvä lainsäädäntö luovat muutostarpeita työn tekemisen tavoille. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa selvitettiin, toteutuuko lääkäreiden päivystystyö lainsäädännön puitteissa. Selvityksen perusteella huomattiin, etteivät lain vaatimat lepoajat täyty. Tämä johti uusien työntekotapojen ideoimiseen ja kehittämiseen, josta lopputuloksena saatiin pitkä päivystysviikko -työaikamalli. Työaikamallia lähdettiin pilotoimaan neljän kuukauden jaksolla neurologian osastolla. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin uuden työaikamallin vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin ja ansioihin sekä työnantajan palkkakustannuksiin.

Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta. Työntekijöiden kokemusta työhyvinvoinnista ja mielipiteitä pilotista tutkittiin kyselyn avulla. Kyselyn suunnitteli ja toteutti kaksi toimeksiantajan edustajaa. Kysely suoritettiin kaksi kertaa, ennen pilottijakson alkua sekä sen loppupuolella. Näin saatiin aineistoa, jota vertailla toisiinsa ja josta tehdä johtopäätöksiä. Lisäksi työntekijöiden ansioita tutkittiin toteuttamalla palkkavertailu todenmukaisista ansioista vuosi ennen pilottia ja pilotin aikana. Työnantajan palkkakustannusten muutoksia tutkittiin vertailemalla eri ajankohtien kokonaispalkkakustannuksia sekä palkkavertailuun valittujen kustannusten osuutta kokonaiskustannuksiin.

Kyselyistä saatujen aineistojen ja niistä tehtyjen johtopäätösten perusteella työaikamallin vaikutukset työhyvinvointiin olivat positiivisia. Muun muassa työn kuormitus väheni sekä vireystila yön yli kestävässä päivystyksessä kasvoi. Uusi työaikamalli koettiin pilottijakson perusteella hyväksi uudistukseksi, jota kannattaa jatkaa. Palkkavertailun tuloksista huomattiin, että enemmistön osalta palkka nousi pilottijakson aikana, eivätkä muutokset olleet suuria niilläkään henkilöillä, joiden palkassa tapahtui laskua. Palkkakustannusten osalta oli havaittavissa kasvua, mutta tämä on pitkälti yksikkökohtaista, kuinka suurena muutoksena kasvua pidetään. Kokonaisuutena uusi työaikamalli on kannattava niin työntekijälle kuin työnantajallekin.

Increasing interest towards wellbeing at work and updates in legislation create needs for change when it comes to the ways of working. Kuopio University Hospital had investigated whether doctors' on-call shifts met the requirements stipulated the law. The results showed the rest periods for doctors were insufficient. This led to development of a new working hours model. A system of a longer on-call shift was piloted for four months in the Department of Neurology. The objective of the thesis was to research the impacts of the new working hour model on employees’ well-being and income and on the cost of salary for the employer.

The research method in this thesis was quantitative research. Doctors’ experience of well-being at work and opinions of the new working time model were researched with a survey. The survey was designed by two representatives of Kuopio University Hospital. The survey was conducted twice: before the pilot period and at the end of the pilot period. Based on the answers of the surveys, it was easy to gather information for comparisons and making conclusions. Employees’ salaries were also examined by comparing them before and after the pilot. Changes in certain salary costs of the employer were examined by comparing them to the total costs.

The conclusions that were made based on the answers of the surveys show that the effects of the new working time model on well-being at work were positive. Especially alertness improved during on-call shifts that were longer than one night and also the employees’ experience of workload decreased. The new working time model was seen as a valuable reform. Most of the employees’ salary rose during the pilot period and for those whose salary did not rise but decreased, the change was not significant. The employer’s salary costs increased but it depended on each unit how the change was perceived. All aspects considered, the new working time model was beneficial for both the employees and the employer.