Vedenlaskutusmittauksen selvitys varuskunta-alueella
Tapanainen, Samuli (2014)
Tapanainen, Samuli
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405229242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405229242
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli määritellä erään varuskunta-alueen vesimittareiden tarkoituksenmukaiset koot. Vesilaitos laskuttaa vedestä käytetyn tilavuuden lisäksi perusmaksuja, jotka on sidottu asennettuun vesimittarikokoon. Työssä on haettu teknistaloudellista optimiratkaisua vesimittarin koolle.
Varuskunta-alueen vedenjakeluverkosto siirtyi 2011 paikallisen vesilaitoksen omaisuudeksi. Tätä ennen verkosto kuului puolustusvoimille, ja vesimittarin koolla ei ollut taloudellista merkitystä.
Työssä selvitettiin alueen kaikkien rakennuksien vesipisteiden lukumäärät ja laskettiin näiden perusteella rakennuksien vesimittarin mitoitusvirtaamat Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 ohjeilla. Lisäksi selvitettiin, millä muilla tavoilla mitoitusvirtaama voidaan määrittää. Mitoitusvirtaaman perusteella valittiin virtaamaltaan ja painehäviöltään sopiva vesimittari. Työssä päädyttiin kahteen mahdolliseen ratkaisumalliin. Toisessa ratkaisumallissa noudatetaan kirjaimellisesti aiheesta annettuja ohjeita ja suosituksia. Toisessa ratkaisumallissa on pidemmälle optimoitu mittarivalintaa.
Työn tuloksena on puolustushallinnolla mahdollista saavuttaa säästöjä. Mittarit voidaan vaihtaa perustellusti pienempiin. Vastaavasti joissakin tapauksissa voidaan välttää ongelmat, jotka mahdollisesti syntyisivät mittarin vaihtamisesta ja sen aiheuttamasta liian suuresta painehäviöstä.
Työssä huomattiin, ettei alueen paloposteille käytettävissä olevaa virtauspainetta ole laajemmin tarkasteltu. Muutamissa rakennuksissa paloposteille ei saada määräysten vaatimaa käyttöpainetta.
Varuskunta-alueen vedenjakeluverkosto siirtyi 2011 paikallisen vesilaitoksen omaisuudeksi. Tätä ennen verkosto kuului puolustusvoimille, ja vesimittarin koolla ei ollut taloudellista merkitystä.
Työssä selvitettiin alueen kaikkien rakennuksien vesipisteiden lukumäärät ja laskettiin näiden perusteella rakennuksien vesimittarin mitoitusvirtaamat Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 ohjeilla. Lisäksi selvitettiin, millä muilla tavoilla mitoitusvirtaama voidaan määrittää. Mitoitusvirtaaman perusteella valittiin virtaamaltaan ja painehäviöltään sopiva vesimittari. Työssä päädyttiin kahteen mahdolliseen ratkaisumalliin. Toisessa ratkaisumallissa noudatetaan kirjaimellisesti aiheesta annettuja ohjeita ja suosituksia. Toisessa ratkaisumallissa on pidemmälle optimoitu mittarivalintaa.
Työn tuloksena on puolustushallinnolla mahdollista saavuttaa säästöjä. Mittarit voidaan vaihtaa perustellusti pienempiin. Vastaavasti joissakin tapauksissa voidaan välttää ongelmat, jotka mahdollisesti syntyisivät mittarin vaihtamisesta ja sen aiheuttamasta liian suuresta painehäviöstä.
Työssä huomattiin, ettei alueen paloposteille käytettävissä olevaa virtauspainetta ole laajemmin tarkasteltu. Muutamissa rakennuksissa paloposteille ei saada määräysten vaatimaa käyttöpainetta.