Sosiaaliohjaajien arvioita tehtävärakenneuudistuksen vaikutuksista asiakkaiden saamaan palveluun Vantaan aikuissosiaalityössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Vantaan kaupungin aikuissosiaalityössä työskentelevien sosiaaliohjaajien näkemyksiä siitä, miten uudenlaisten tehtävärakenteiden pilotointi on vaikuttanut asiakkaiden saamaan palveluun sosiaaliasemilla ja millaisia ehdotuksia sosiaaliohjaajilla on esittää asiakkaiden palvelun parantamiseksi. Opinnäytetyön aihe nousi käytännön työelämän tarpeesta ja sen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota Vantaan kaupungilla voitaisiin käyttää hyödyksi uudenlaisten tehtävärakenteiden mielekkyyttä arvioitaessa.

Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen tutkielma, jonka aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella. Kohderyhmänä olivat kaikki Vantaan kaupungin aikuissosiaalityössä sosionomin (AMK) tutkinnolla työskentelevät 20 sosiaaliohjaajaa. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla koodaten, kvantifioiden ja teemoitellen. Aineiston analyysia ohjasi teoria aikuissosiaalityön suunnitelmallisuudesta.

Sosiaaliohjaajat kokivat tehtävärakenneuudistuksen tavoitteet pääosin myönteisinä. Suuri osa kyselyyn vastanneista sosiaaliohjaajista koki kuitenkin sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välisen työnkuvien määrittelyn ja rajauksen jääneen keskeneräiseksi, minkä koettiin heijastuvan asiakastyöhön sitä sekavoittaen. Tehtävärakenneuudistuksen ei myöskään nähty tuoneen ratkaisua käytännön työtä vaivaavaan henkilöstö- ja aikaresurssien riittämättömyyteen. Osa sosiaaliohjaajista arvioi kuitenkin, että aikuissosiaalityön asiakkaita on pystytty palvelemaan tarkoituksenmukaisemmin, kun työtä on tehty sosiaalityöntekijän ja -ohjaajan sekä etuuskäsittelijän muodostamissa tiimeissä.

Jotta aikuissosiaalityössä voitaisiin paremmin vastata erilaisten asiakkaiden tarpeisiin, työtä voitaisiin tehdä suunnitelmallisemmin ja oikea-aikaista tukea tarjoten, sosiaaliohjaajat toivoivat tehtävänkuvien täsmällisempiä määrittelyjä, henkilöstöresurssien lisäämistä ja lähityöntekijöitä asiakkaiden tueksi. Tiimimuotoisen työn ja vastaanottotiimien säilyttämisen lisäksi toivottiin puhelimitse, sähköisesti ja aulapalveluna annettavien neuvontapalvelujen kehittämistä.

The purpose of this study was to find out how piloting of the new task structures affected client services in adult social work according to the social counselors of the city of Vantaa and what proposals they had in order to improve client services in social welfare offices. The subject of this thesis rose from the requirements of practical work and its aim was to produce information which could be used when estimating the meaningfulness of the new task structures in the City of Vantaa.

This thesis was a qualitative study and its study material was collected through electric questionnaires. The questionnaire was sent to 20 Bachelors of Social Services who were working as social counselors in adult social work in the City of Vantaa. The material was analyzed by content analysis using coding, quantification and thematisation. Analysis was guided by the theory of systematic adult social work.

Social counselors mainly felt that the goals set for the task structure reform were positive. Anyhow the majority of the social counselors estimated that the task structure between a social worker and a social counselor was not defined clearly which affected client services negatively. According to social counselors the task structure reform did not solve the problem of practical work which suffered from lack of time and personnel resources. However, some social counselors estimated that it was possible to serve clients of adult social work more appropriately when the work was done in a team of social workers, social counselors and benefit clerks.

Social counselors wish for more personnel resources, clearer task structures between social workers and social counselors and key workers to support clients. Social counselors also wish to maintain team based work, as well as teams for new clients and developing counseling services.