Vastaava suuhygienisti ja vastaava hammaslääkäri: työparin kokemuksia esimiestyöstä
Mäkelä, Riitta (2014)
Mäkelä, Riitta
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405259809
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405259809
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kuvattiin vastaavien suuhygienistien ja vastaavien hammaslääkäreiden kokemuksia esimiestyöstään. Tämä tieto on tarpeellista, jotta saadaan tietoa työparin esimiestyön nykytilanteen ymmärtämiseksi. Tavoitteena on, että saatavaa tietoa voidaan käyttää työparien esimiestyön kehittämiseen.
Opinnäytetyöni taustalla on Helsingin kaupungin terveyskeskuksen suun terveydenhuollon organisaatiossa syksyllä 2010 aloitettu noin vuoden mittainen esimiesten työhyvinvointi-hanke, jossa lähtökohtana oli keskittyä esimiestyön selkeyttämiseen, tukemiseen ja vahvistamiseen. Hankkeen valmistuttua, huhtikuussa 2012, siihen kirjattiin tavoitteeksi esimiestyöparityön uudelleenarviointi. Esimiestyö suuressa organisaatiossa on haastavaa ja esimiesten yhteistyön onnistuminen korostuu. Vastaava suuhygienisti ja vastaava hammaslääkäri ovat työskennelleet tämän hetkisen mallin mukaisesti vuodesta 2010.
Esimiestyön kokemuksia tutkiva opinnäytetyöni menetelmä on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä oli ryhmäteemahaastattelu, jonka avulla keräsin aineiston Helsingin kaupungin suun terveydenhuolto-osastolta työskenteleviltä vastaavilta hammaslääkäreiltä ja ylihammaslääkäreiltä (N=11) ja heidän työpareinaan työskenteleviltä vastaavilta suuhygienisteiltä (N=9). Haastateltava joukko (N=20) jakautui viiteen 3-5 hengen ryhmään ammattiryhmittäin. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Keskeisimmät tutkimustulokset muodostuivat vastaavan suuhygienistin ja vastaavan hammaslääkärin käsityksistä keskinäisestä työnjaostaan, työparin kokemuksista omasta esimiestyöstään ja suun terveydenhuollon rakenteellisista tekijöiden vaikutuksesta esimiestyöhön. Näiden teemojen alta tuli esiin esimiesten toimivia ja hyviä käytäntöjä sekä kehittämistoiveita.
Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittivat, että vuonna 2010 toteutettua esimiehille suunnattua työhyvinvointi hankkeen kehittämisehdotuksia ei ollut hyödynnetty riittävästi ja samoista teemoista nousi kehittämistarpeita työparin esimiestyöhön. Esimiesten työskentely työparina vaikuttaa työssä jaksamiseen ja esimiestyön työhyvinvointiin. Muutoksen aikaan saamiseksi työparilta vaaditaan kehittämishalua, keskinäistä luottamusta ja arvostusta, tasavertaista yhteistyötä ja yhteisiä pelisääntöjä, koska esimiestyön päämäärä on yhteinen. Onnistuakseen esimiestyöpari tarvitsee työssään myös kollegojen, omien esimiestensä ja organisaation tuen.
Opinnäytetyöni taustalla on Helsingin kaupungin terveyskeskuksen suun terveydenhuollon organisaatiossa syksyllä 2010 aloitettu noin vuoden mittainen esimiesten työhyvinvointi-hanke, jossa lähtökohtana oli keskittyä esimiestyön selkeyttämiseen, tukemiseen ja vahvistamiseen. Hankkeen valmistuttua, huhtikuussa 2012, siihen kirjattiin tavoitteeksi esimiestyöparityön uudelleenarviointi. Esimiestyö suuressa organisaatiossa on haastavaa ja esimiesten yhteistyön onnistuminen korostuu. Vastaava suuhygienisti ja vastaava hammaslääkäri ovat työskennelleet tämän hetkisen mallin mukaisesti vuodesta 2010.
Esimiestyön kokemuksia tutkiva opinnäytetyöni menetelmä on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä oli ryhmäteemahaastattelu, jonka avulla keräsin aineiston Helsingin kaupungin suun terveydenhuolto-osastolta työskenteleviltä vastaavilta hammaslääkäreiltä ja ylihammaslääkäreiltä (N=11) ja heidän työpareinaan työskenteleviltä vastaavilta suuhygienisteiltä (N=9). Haastateltava joukko (N=20) jakautui viiteen 3-5 hengen ryhmään ammattiryhmittäin. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Keskeisimmät tutkimustulokset muodostuivat vastaavan suuhygienistin ja vastaavan hammaslääkärin käsityksistä keskinäisestä työnjaostaan, työparin kokemuksista omasta esimiestyöstään ja suun terveydenhuollon rakenteellisista tekijöiden vaikutuksesta esimiestyöhön. Näiden teemojen alta tuli esiin esimiesten toimivia ja hyviä käytäntöjä sekä kehittämistoiveita.
Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittivat, että vuonna 2010 toteutettua esimiehille suunnattua työhyvinvointi hankkeen kehittämisehdotuksia ei ollut hyödynnetty riittävästi ja samoista teemoista nousi kehittämistarpeita työparin esimiestyöhön. Esimiesten työskentely työparina vaikuttaa työssä jaksamiseen ja esimiestyön työhyvinvointiin. Muutoksen aikaan saamiseksi työparilta vaaditaan kehittämishalua, keskinäistä luottamusta ja arvostusta, tasavertaista yhteistyötä ja yhteisiä pelisääntöjä, koska esimiestyön päämäärä on yhteinen. Onnistuakseen esimiestyöpari tarvitsee työssään myös kollegojen, omien esimiestensä ja organisaation tuen.