Masentunut hahmo komediassa

Abstract

Tämä opinnäytetyö tutkii depression ja komedian yhdistämistä. Tarkemmin, masentuneen hahmon kirjoittamista koomiseen viitekehykseen. Tutkimus analysoi depressiosta kärsivän hahmon kirjoittamiseen liittyviä ongelmakohtia ja mahdollisuuksia. Esimerkkisarjojen ja elokuvien avulla pyritään tuomaan esille näitä mahdollisuuksia ja keinoja. Ensimmäisessä osassa määritellään termit ”masennus” sekä lyhyesti ”komedia”, jotta lukija voi sen jälkeen saada mahdollisimman paljon irti itse tutkimuksesta ja esimerkeistä. Masennuksen teoriaan ja oireisiin paneudutaan, jotta lukija ymmärtää yhteyden arkitodellisuuden ja fiktion välittämän esimerkin välillä. Tutkimuksen seuraavassa osassa käydään läpi viisi esimerkkitapausta, jotka ovat joko tv-sarjoja, elokuvia tai kohtauksia elokuvista. Viimeisessä, soveltavammassa osiossa, käsitellään erilaisia keinoja, joita kirjoittaja voi ottaa käyttöönsä luodessaan masentunutta hahmoa. Tämän tutkimuksen myötä käyät ilmi depression eri ulottuvuudet komedian käytössä. Ratkaisuja tarjotaan haasteisiin, joita passiivisen ja sisäänpäin kääntyneen hahmon kirjoittaminen voi tarjota. Lisäksi soveltavassa osassa sekä esimerkkitapauksissa, käsitellään sitä, miten depressio tuodaan esiin sen kuitenkaan peittämättä hahmon omaa luonnetta. Lopulta käydään läpi masennuksen ymmärtämisen suhdetta sille nauramiseen.

This thesis studies the marriage between depression and comedy. More accurately, writing a depressive character in a comedic context. The study analyzes the problems and possibilities that arise in writing a character that is suffering from depression. Methods and possibilities are brought to light via analysis of several examples of film and series. In the first part, the terms ‘depression’ and ‘comedy’ are made clear in order for the reader to be able to better utilize the contents of this study and the examples. The theory of depression and it’s symptoms are analysed so the reader will understand the reality and the fictional sides of depression. In the next part, five different movie or tv-serie-examples are put under the magnifying glass. In the final chapter, the different methods of writing a functional depressed character, are thoroughly examined. This study will reveal the different dimensions that depression has to offer for comedy. Solutions are offered in how to make a inwards-focused and passive character a dynamic one. Also discussed in the third part, as well as in the examples, are the means to exposing a character’s depression without it blocking out the true nature of the character. Finally the study examines the relationship between understanding depression and making fun of it.