Korjaamoprosessin kehittäminen
Karppila, Janne (2014)
Karppila, Janne
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052610119
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052610119
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Veho hyötyajoneuvot Oulu ja toimeksianto suoritettiin Vehon huoltopäällikkö Kimmo Heikkisen alaisuudessa. Työn tavoitteena oli kehittää Vehon hyötyajoneuvohuollon toimintatapaa mekaanikon näkökulmasta.
Kehitettäviä kohteita etsittiin mekaanikoille suunnatulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen sisältö kehitettiin systemaattisella ongelmanselvittelyllä. Kyselylomakkeen kysymyksistä suurin osa oli kvantitatiivisia eli numereellisia. Kyselyssä oli myös vapaatekstiosio mahdollisten ennalta arvaamattomien ongelmien esilletuomiseksi.
Kysely toi esille toimivia osakokonaisuuksia ja ongelmakohtia. Hyvin toimivia kohteita olivat työvuorojen järjestely, työmääräyksien selkeys, varaosien esikeräys ja työilmapiiri työyksikössä. Eniten kehittämistä havaittiin korjaamotilojen tilanvarauksesta, erikoistyökalujen kunnosta, työtasojen määrästä, talon sisäisestä tiedonkulusta ja esimiehen oikeudenmukaisesta kohtelusta alaisiaan kohtaan. Vähäistä kehittämistä löytyi työergonomiasta, töiden ohjeistamisesta ja työtilojen siisteydestä.
Kyselylomake toi esille edellä mainittuja ongelmia toimintatavoissa ja toimintaprosesseissa, joita yritys halutessaan voi kehittää. Edellä mainittujen ongelmien kehittäminen on lähes riskitöntä eikä niiden kehittämiseen vaadita isoja resursseja tai erikseen rahan budjetoimista. Kyselyn vastausten pohjalta laaditaan kehityssuunnitelma. Kehityssuunnitelmaan luetellaan ne osa-alueet jotka halutaan korjata, ja määritellään miten ja minkälaisilla resursseilla.
Kehitettäviä kohteita etsittiin mekaanikoille suunnatulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen sisältö kehitettiin systemaattisella ongelmanselvittelyllä. Kyselylomakkeen kysymyksistä suurin osa oli kvantitatiivisia eli numereellisia. Kyselyssä oli myös vapaatekstiosio mahdollisten ennalta arvaamattomien ongelmien esilletuomiseksi.
Kysely toi esille toimivia osakokonaisuuksia ja ongelmakohtia. Hyvin toimivia kohteita olivat työvuorojen järjestely, työmääräyksien selkeys, varaosien esikeräys ja työilmapiiri työyksikössä. Eniten kehittämistä havaittiin korjaamotilojen tilanvarauksesta, erikoistyökalujen kunnosta, työtasojen määrästä, talon sisäisestä tiedonkulusta ja esimiehen oikeudenmukaisesta kohtelusta alaisiaan kohtaan. Vähäistä kehittämistä löytyi työergonomiasta, töiden ohjeistamisesta ja työtilojen siisteydestä.
Kyselylomake toi esille edellä mainittuja ongelmia toimintatavoissa ja toimintaprosesseissa, joita yritys halutessaan voi kehittää. Edellä mainittujen ongelmien kehittäminen on lähes riskitöntä eikä niiden kehittämiseen vaadita isoja resursseja tai erikseen rahan budjetoimista. Kyselyn vastausten pohjalta laaditaan kehityssuunnitelma. Kehityssuunnitelmaan luetellaan ne osa-alueet jotka halutaan korjata, ja määritellään miten ja minkälaisilla resursseilla.