Kallioleikkaukset väylähankkeissa – toteutusvaiheesta kunnossapitoon
Tainio, Jasper (2022)
Tainio, Jasper
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090920042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090920042
Tiivistelmä
Insinöörityön päätarkoituksena oli tuoda esiin kolmen tarkasteltavan tiehankkeen toteutusvaiheeseen ja omaisuudenhallintaan liittyviä hyviä käytänteitä, haasteita ja kehityksen kohteita, jotta niitä voidaan hyödyntää tulevaisuuden väylähankkeissa. Tutkimuksen keskiössä olivat taitorakenteiksi luokiteltavat kallioleikkaukset.
Teoreettisen viitekehyksen avulla pyrittiin tarjoamaan lukijalle läpileikkaus väylähankkeiden eri vaiheisiin, vaatimuksiin ja ohjeistuksiin, eri suunnittelumuotoihin, rakentamismenettelyihin ja omaisuudenhallintanäkökulmaan.
Eräs esimerkki hyvästä käytänteestä liittyi väylähankkeen suunnitteluvaiheessa tehtäviin kallioperätutkimuksiin ja niiden keskeiseen rooliin, kun arvioidaan hankkeen omavaraisuutta louhitun kiviaineksen massatasapainon kannalta. Selvitystyön aikana havaittiin, että oikeanlaisella suunnittelulla ja mallintamisella voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä isokokoisissa hankkeissa.
Tässä insinöörityössä osoitetaan, kuinka vaativissa ja erittäin vaativissa kohteissa kallioleikkausten stabiliteettitarkasteluihin voidaan soveltaa pistepilvimalleihin perustuvia rakennusgeologisia parametreja ja rakosuunta-analyyseja. Menetelmä on kustannustehokas, ja siitä on hyötyä myös lujitussuunnittelussa. Stabiliteettitarkasteluihin ja lujitusrakenteiden mallintamiseen liittyvät prosessit ovat kehittyneet viime vuosina nopeaan tahtiin, eivätkä vanhat ohjeistukset välttämättä enää tue tätä kehitystä.
Teoreettisen viitekehyksen avulla pyrittiin tarjoamaan lukijalle läpileikkaus väylähankkeiden eri vaiheisiin, vaatimuksiin ja ohjeistuksiin, eri suunnittelumuotoihin, rakentamismenettelyihin ja omaisuudenhallintanäkökulmaan.
Eräs esimerkki hyvästä käytänteestä liittyi väylähankkeen suunnitteluvaiheessa tehtäviin kallioperätutkimuksiin ja niiden keskeiseen rooliin, kun arvioidaan hankkeen omavaraisuutta louhitun kiviaineksen massatasapainon kannalta. Selvitystyön aikana havaittiin, että oikeanlaisella suunnittelulla ja mallintamisella voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä isokokoisissa hankkeissa.
Tässä insinöörityössä osoitetaan, kuinka vaativissa ja erittäin vaativissa kohteissa kallioleikkausten stabiliteettitarkasteluihin voidaan soveltaa pistepilvimalleihin perustuvia rakennusgeologisia parametreja ja rakosuunta-analyyseja. Menetelmä on kustannustehokas, ja siitä on hyötyä myös lujitussuunnittelussa. Stabiliteettitarkasteluihin ja lujitusrakenteiden mallintamiseen liittyvät prosessit ovat kehittyneet viime vuosina nopeaan tahtiin, eivätkä vanhat ohjeistukset välttämättä enää tue tätä kehitystä.