Kuinka Ääni kirjastolle -postikorttivaalikampanja onnistui : Suomen yleisten kirjastojen kirjastonhoitajille suunnattu kyselytutkimus 19.12.2008-2.2.2009
Tervi, Johanna (2009)
Tervi, Johanna
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002071980
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002071980
Tiivistelmä
Suomen kirjastoseura järjesti syksyllä 2008 ääni kirjastolle- postikorttivaalikampanjan. Kampanjan tarkoituksena oli muistuttaa kirjastojen suuresta käytöstä mutta vähenevistä resursseista. Seuran vaalivetoomus oli: kunnallisten kirjastopalvelujen on säilyttävä tasavertaisina kansa-laisille koko maassa.
Kampanja toteutettiin jakamalla kampanja materiaali kirjastoihin ympäri Suomea. Seura jakoi vaalien alla lähes 200 000 kpl Ääni kirjastolle- postikortteja, joilla haluttiin muistuttaa, että kirjastoille on yli 57 miljoonaa käyttökertaa vuodessa. Tarkoitus oli, että kirjastot saavat käyttää materiaalin parhaaksi katsomallaan tavalla tai vaihtoehtoisesti jättää käyttämättä.
Opinnäytetyön tarkoitus on tutkia kuinka kampanja onnistui kirjastojen tasolla ja päästiinkö asetettuihin tavoitteisiin. Kampanjan materiaali lähetettiin 396 kirjastojenjohtajalle. Työn tut-kimustavaksi valittiin kvantitatiivinen kokonaistutkimus. Tutkimus toteutettiin kyselynä, joka luotiin Webropol- ohjelmalla. Kysely lähetettiin ohjelman kautta sähköpostitse kirjastojenjohtajille.
Kyselyä lähetettiin 396 kappaletta ja vastauksia tuli 176, jolloin vastausprosentiksi saatiin 44,44 prosenttia. Kyselyyn tuli eniten vastauksia asukasmäärältään pienistä kunnista. Alueellisesti eniten vastauksia tuli Länsi-Suomesta. Vastausten perusteella oltiin tyytyväisiä, että kirjastojen asiaa halutaan nostaa esille mutta toteutustapaan kohdistui kritiikkiä. Vastanneiden mukaan kirjastoissa ei oltu tyytyväisiä materiaalin visuaaliseen toteutukseen ja näin ollen materiaalin käyttö oli jäänyt pienemmäksi kuin olisi ollut toivottavaa. Lisäksi kampanjan sävy koettiin ne-gatiiviseksi ja olisi toivottu enemmän mukaansa tempaavaa kampanjaa. Kuitenkin kampanja huomioitiin useissa medioissa kuten sanomalehdet, paikallislehdet, internet, radio sekä televisio.
Seuran tarkoitus oli kampanjan avulla tuoda esille, että kirjastoverkko ei tällä hetkellä tarjoa kaikille tasapuolista palvelujen saatavuutta. Tutkimustulosten perusteella tässä onnistuttiin osittain. Osa kirjastoista otti materiaalin käyttöön, osa järjesti vaalitilaisuuksia ja toisissa kunnissa kampanja sai medianäkyvyyttä. Näin ollen kampanja tuotiin ehdokkaiden, päättäjien sekä äänestäjien tietoisuuteen. Kuitenkin tulosten perusteella tässä olisi voitu onnistua paremmin huolellisemmalla suunnittelulla ja paremmin organisoidulla toteutuksella. Tutkimustulokset kuitenkin kertovat vain kohderyhmän, kirjastotoimenjohtajien käsityksen ja mielipiteen kampanjan onnistuneisuudesta.
Kampanja toteutettiin jakamalla kampanja materiaali kirjastoihin ympäri Suomea. Seura jakoi vaalien alla lähes 200 000 kpl Ääni kirjastolle- postikortteja, joilla haluttiin muistuttaa, että kirjastoille on yli 57 miljoonaa käyttökertaa vuodessa. Tarkoitus oli, että kirjastot saavat käyttää materiaalin parhaaksi katsomallaan tavalla tai vaihtoehtoisesti jättää käyttämättä.
Opinnäytetyön tarkoitus on tutkia kuinka kampanja onnistui kirjastojen tasolla ja päästiinkö asetettuihin tavoitteisiin. Kampanjan materiaali lähetettiin 396 kirjastojenjohtajalle. Työn tut-kimustavaksi valittiin kvantitatiivinen kokonaistutkimus. Tutkimus toteutettiin kyselynä, joka luotiin Webropol- ohjelmalla. Kysely lähetettiin ohjelman kautta sähköpostitse kirjastojenjohtajille.
Kyselyä lähetettiin 396 kappaletta ja vastauksia tuli 176, jolloin vastausprosentiksi saatiin 44,44 prosenttia. Kyselyyn tuli eniten vastauksia asukasmäärältään pienistä kunnista. Alueellisesti eniten vastauksia tuli Länsi-Suomesta. Vastausten perusteella oltiin tyytyväisiä, että kirjastojen asiaa halutaan nostaa esille mutta toteutustapaan kohdistui kritiikkiä. Vastanneiden mukaan kirjastoissa ei oltu tyytyväisiä materiaalin visuaaliseen toteutukseen ja näin ollen materiaalin käyttö oli jäänyt pienemmäksi kuin olisi ollut toivottavaa. Lisäksi kampanjan sävy koettiin ne-gatiiviseksi ja olisi toivottu enemmän mukaansa tempaavaa kampanjaa. Kuitenkin kampanja huomioitiin useissa medioissa kuten sanomalehdet, paikallislehdet, internet, radio sekä televisio.
Seuran tarkoitus oli kampanjan avulla tuoda esille, että kirjastoverkko ei tällä hetkellä tarjoa kaikille tasapuolista palvelujen saatavuutta. Tutkimustulosten perusteella tässä onnistuttiin osittain. Osa kirjastoista otti materiaalin käyttöön, osa järjesti vaalitilaisuuksia ja toisissa kunnissa kampanja sai medianäkyvyyttä. Näin ollen kampanja tuotiin ehdokkaiden, päättäjien sekä äänestäjien tietoisuuteen. Kuitenkin tulosten perusteella tässä olisi voitu onnistua paremmin huolellisemmalla suunnittelulla ja paremmin organisoidulla toteutuksella. Tutkimustulokset kuitenkin kertovat vain kohderyhmän, kirjastotoimenjohtajien käsityksen ja mielipiteen kampanjan onnistuneisuudesta.