Hyvinvointitiedon tuottamisen kehittäminen Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa

Abstract

Useat tahot keräävät tietoa kansalaisten hyvinvoinnista Suomessa. Hyvinvointitiedon avulla voidaan määrittää yhteiskunnan tilaa ja sen vaurautta sekä toisaalta myös arvioida hyvinvointipolitiikan onnistumisastetta. Perinteisesti hyvinvointia mitataan elämän ulkoisia puitteita arvioiden ja erityisesti hyvinvoinnin vajeiden näkökulmasta. Kansalaisten oma näkemys hyvinvoinnistaan on jäänyt vähemmälle huomiolle hyvinvointivaltiotutkimuksessa sekä palveluiden kehittämisessä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien organisaatioiden toimijoiden kokemuksia hyvinvointitiedon tuottamisesta. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata toimijoiden käsityksiä roolistaan ja yhteistyötarpeistaan hyvinvointitiedon tuottajina. Tavoitteena oli kehittää Pohjois-Suomen hyvinvointitiedon tuottajien yhteistyöverkoston toimintaa tutkimuksessa tuotetun tiedon avulla. Tutkimuksessa vastattiin seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1.) Millaisia kokemuksia Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien organisaatioiden toimijoilla on hyvinvointitiedon tuottamisesta? 2.) Millaisia käsityksiä toimijoilla on roolistaan ja yhteistyötarpeistaan hyvinvointitiedon tuottajina?

Tutkimuksen aineisto muodostui sekä valmiista aineistosta että tekemistäni haastatteluista. Valmis aineisto koostui Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen kou-lutusohjelman (SKJ1SY) -opiskelijaryhmän projektiopintojen yhteydessä syksyllä 2012 keräämistä haastatteluista Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Keräsin samalla Q-metodi haastatteluilla vastaavaa aineistoa Lapin maakuntien organisaatioiden toimijoilta keväällä 2013. Analysoin aineistot sisällön analyysillä.

Tutkimustulosten mukaan hyvinvointitiedon tuottamista pidetään tärkeänä asiana, johon halutaan panostaa myös tulevaisuudessa. Aineiston analyysi toi esille tutkimustiedon keräämiseen liittyviä haasteita. Tutkimukseen osallistujat arvostivat monipuolisilla menetelmillä kerättyä tietoa. Yhteistyön merkitys kehittämisessä nousi esille. Tutkimukseen osallistujat kuvasivat arvetta käsitteiden, toimijakentän sekä roolien ja työnjaon määrittelylle. Näiden määrittelyjen puuttuminen tällä hetkellä kuvautui hyvinvointitiedon tuottamisen haasteena. Johtopäätöksenä tutkimustuloksista voidaan todeta, että Pohjois-Suomen hyvinvointituottajien verkostossa on kehitettävää tiedontuottamisen menetelmäosaamisessa, tiedon vaikuttavuuden arvioinnissa sekä tuotetun tiedon hyödyntämisessä. Keskeistä on kehittää hyvinvointitiedon tuottajien yhteistyötä. Hyvän yhteistyön avulla myös muihin kansalaisten hyvinvointihaasteisiin voidaan silloin löytää toimivia ratkaisuja