Automaattilypsytilan toiminnot ja lomitus : Työnopastuslomakkeet tiloille sekä tilojen näkemyksiä lomitusten onnistumisesta

Abstract

Käynnissä olevan maatalouden rakennemuutoksen seurauksena myös lypsykarjatalous on painottunut yhä suurempiin yksiköihin, joissa maitoa tuotetaan jo merkittävä osa. Näillä suurilla tiloilla on enenevässä määrin hyödynnetty automaatiota eri työvaiheissa helpottamaan fyysisesti raskasta maitotilan arkea. Ensimmäinen automaattilypsykone tuotiin Suomeen vuonna 2000, minkä jälkeen tutummalta nimeltään lypsyrobotit alkoivat yleistyä. Jo vuonna 2011 maitoa tuotettiin Suomessa automaattilypsytiloilla lähes 17 % kaikesta tuotetusta maidosta. Automaattilypsy on tuonut uusia haasteita ja toimintatapoja yrittäjien lisäksi myös lomittajille. Lomittajien hyvä opastus automaattilypsytilan töihin on todettu erittäin tarpeelliseksi, kun muutos työtehtävien laadussa on ollut huomattava.

Työn tavoitteena oli saada aikaan automaattilypsytilan toimintojen kuvaus ja selvittää tilallisten näkemyksiä lomitusten onnistumisesta tiloillaan. Tärkeää oli myös selvittää, minkälainen ohjeistus olisi toimiva ja tarpeellinen lomitusten onnistumisen kannalta. Työssä on tehty selvitys vierailemalla kuudella automaattilypsytilalla ja hyödyntämällä teemahaastattelua aineiston keräämiseksi.

Tuloksena saatiin yleistetty automaattilypsytilan työjärjestys, sekä suhteellisen laajasti tietoa lomitusten järjestämisestä ja työtavoista vierailukohteina olleilla tiloilla. Vaikka työhön haluttiin ja saatiin vierailutiloiksi hyvinkin erilaisia automaattilypsytiloja, löydettiin tiloilta kuitenkin yllättävän paljon samoja ratkaisuja. Työn tuotoksena on laadittu kolme työnopastuslomaketta – työjärjestys, muuttuvat ohjeet sekä yhteystiedot ja yleisohjeet. Ne on laadittu mahdollisimman kattaviksi, mutta samaan aikaan yksinkertaisiksi, sillä tämänkaltaisille ohjeille tiloilla oli kysyntää. Lomakkeet on tarkoitus saada kaikkien tilallisten saataville ja käyttöön.

Because of the current structural change in farming dairy cattle farming, among others, is practiced in bigger and bigger units. A remarkable part of milk is produced on these farms. These large farms are also using more and more automatic systems to ease the physically heavy work of dairy farms. The first automatic milking system was brought to Finland in 2000. After this, better known as milking robots, they started to get popular. Already in 2011, milk produced with automatic milking systems was almost 17 % of all produced milk in Finland. Automatic milking has created new challenges and approaches not only for farmers but also for relief workers. A good guidance and instructions for relief workers has been considered necessary when the change in work tasks is remarkable.

The aim of this thesis was to collect a description of functions on an automatic milking farm and to find out farmers’ views about the success of farm relief work on their farms. An important thing to find out was also what kind of guidance would be the most usable to make farm relief work to succeed. A survey was carried out by visiting six automatic milking farms. Data was collected with qualitative research interviews.

As a result, a general order of tasks on an automatic milking farm was created. Moreover, a relatively large amount of information was received about working methods and organizing the relief work on these six farms. As different automatic milking farms as possible were wished for and also was managed to take part in this thesis. However, surprisingly same kind of solutions were found on the farms. The products of the thesis were three guidance forms – “order of tasks”, “changing instructions” and “contacts and general instructions”. They were designed to be both comprehensive and simple because this was what the farmers desired. The forms will be available and usable for all farmers through the Reilef Worker Services of Upper Savonia and the Farmers' Social Insurance Institution (Mela).