Ainespuun ja karsitun energiapuun kertymien eroja harvennushakkuissa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville, millaisesta metsästä karsittua energiapuuta kannattaa korjata. Kannattavuutta mitattiin karsitun energiapuun kertymän lisäyksellä pelkkään ainespuuhun nähden. Mittauksia varten valittiin neljä erityylistä metsikköä. Kohteita analysoitiin harvennuksen yhteydessä poistuneiden runkojen keskitilavuuden ja rinnankorkeusläpimittojen perusteella. Kohteita käsitellään yksi kerrallaan. Niistä esitellään aluksi yleiskuvausta ja sen jälkeen mittaustuloksia.

Puiden tilavuuksia mitattiin elektronisilla mittasaksilla. Puut mitattiin hakkuukoneen tekemistä puista talvella 2014. Hakkuukoneenkuljettaja oli tehnyt puut karsituksi energiapuuksi. Yhdeltä kohteelta mitattiin noin sata runkoa. Puut mitattiin aluksi ainespuuosalta, ja sen jälkeen mahdollinen ainespuuksi kelpaamaton latvaosa mitattiin omana kappaleenaan. Puiden tilavuuksien mittaaminen tapahtui metrin välein otetuin ristikkäisin läpimitoin. Elektronisilta mittasaksilta mittaustiedot purettiin Excel taulukkolaskentaohjelmaan, jolla pystyttiin tekemään erilaisia laskelmia. Puiden tilavuudet laskettiin Huberin kaavan avulla.

Tulokset antavat suuntaviivan karsitun energiapuun korjuun kannattavuudelle poistuman ollessa järeysalueella 30–90 kuutiodesimetriä. Parhaimmalla kohteella karsitun energiapuun kertymä oli 20 prosenttia pelkkää ainespuukertymää suurempi. Tässä tapauksessa puhutaan jo merkittävästä lisäyksestä. Kaikki kohteet eivät olleet kuitenkaan järkeviä karsitun energiapuun korjuuseen.

Rinnankorkeusläpimittaluokissa 6 – 15 senttimetriä olevat koivut näyttäisivät lisäävän karsitun energiapuun saantoa. Myös runsas muu lehtipuusto lisää saantoa, koska se ei kelpaisi ainespuuksi. Juokseva latvus on suuri tekijä karsitun energiapuun korjuuta mietittäessä. Työ antaa hyvän pohjan jatkotutkimuksille, joita energiapuun korjuun kannattavuuden mallintaminen tarvitsee.

Energiapuun korjuun kannattavuus on sidottu vielä voimakkaasti tukien varaan. Kestävän metsätalouden rahoituslakia ollaan muuttamassa ja tuskin parempaan suuntaan. EU:n säännökset määräävät paljon lain sisällön.

The purpose of the thesis is to find out what kind of forest is the most suitable for harvesting pruned energy wood. The profitability was measured by accrual increase of pruned energy wood in comparison with industrial wood. Four different types of forests were selected for the measurement. Analysis of the thinning yield subjects is based on average volume of the trunk and the tree diameter at breast height. Subjects are processed separately. At first the overview is presented and then results of measurements.

The tree volumes were measured with an electronic caliper. The trees meas-ured were those felled by harvester in winter 2014. The harvester operator had cut the trees as pruned energy wood. About a hundred trunks were measured from one site. The trees were measured as industrial wood first, and then the potential unusable industrial wood treetops were measured as separate pieces. The measurement of the volumes of the trees were taken at intervals of one meter with contradictory diameters. The electronic caliper measurement data was transfer Excel spreadsheet program, which was able to make various calculations. The tree volumes were calculated using the Huber's formula.

The results give the guideline to the profitability of the harvest of pruned en-ergy wood when the loss is in the sturdiness area of 30 – 90 cubic decime-ters. At the best site the accrual for pruned energy wood was 20 percent big-ger than the accrual for industrial wood. In this case, we are talking about a substantial increase. However, all sites were not reasonable for harvesting pruned energy wood.

At breast height diameter classes between 15-6 centimeter birches seem to be increasing the accrual of the pruned energy wood. Also abundant other deciduous trees adds the accumulation, because deciduous trees are not valid as industrial wood. A slowly tapered trunk is a big factor in the case of harvesting pruned energy wood. The work provides a good basis for further studies, which are energy wood harvesting profitability modelling needs.

The profitability of energy wood harvesting is still strongly tied to the sup-ports. The financing law of the sustainable forestry is being changed and hardly to better direction. EU rules dictate a lot of the content of the law.