Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta RAI-arviointijärjestelmää ja omavalvontasuunnitelmaa hyödyntämällä : tutkimuksellinen kehittämistyö tehostetun palveluasumisen toimintayksiköissä
Lehtinen, Jaana-Marija (2022)
Lehtinen, Jaana-Marija
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091620244
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091620244
Tiivistelmä
Pitkäaikaista hoitoa tarvitsevat ikääntyneet asuvat yleensä tehostetussa palveluasumisessa. Pitkäaikaisessa hoidossa ilmenee Suomessa vuosittain noin 50 000 hoitoon liittyvää infektiota. Tartuntatautilaki velvoittaa kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä suunnitelmallisesti torjumaan hoitoon liittyviä infektiota. Tehostetussa palveluasumisessa jo käytössä olevia laatutyökaluja, omavalvontasuunnitelmaa ja RAI-arviointijärjestelmää, on tähän mennessä hyödynnetty erittäin vähän infektioidentorjunnassa.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, millainen sairaanhoitopiirin, kunnan ja yksityisen organisaation yhteistyö tukee tehostetun palveluasumisen toimintayksiköiden infektioiden torjuntaa ja kuinka siinä voidaan hyödyntää Resident Assessment Instrument-järjestelmää (RAI) sekä omavalvontasuunnitelmaa. Työn tavoite oli luoda RAI-järjestelmää ja omavalvontasuunnitelmaa hyödyntävä sairaanhoitopiirin, kunnan ja yksityisen organisaation infektioidentorjunnan yhteistyömalli, jota voi käyttää laajasti HUS-alueella.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä, johon osallistui HUS-alueelta kolme organisaatiota. Näissä organisaatioissa asui noin 400 asukasta. Alkutilanteen kartoitus toteutettiin kirjallisuushaulla ja osallistuvien organisaatioiden kuuden työntekijän teemahaastatteluin. Toiminnallisessa osassa käytettiin konstruktiivisia menetelmiä.
Opinnäytetyön tuloksena kehitettiin infektioidentorjunnan yhteistyömalli, joka nojaa omavalvontasuunnitelmaan. Malli koostuu neljästä osasta, jotka tehostetun palveluasumisen toimintayksikkö mukauttaa itselleen toimivimmaksi kirjatessaan ne omavalvontasuunnitelmaan. Kirjauksiin sisältyvät esimerkiksi hygieniavastaavan nimeäminen ja hänen osaamisestaan huolehtimisesta. Lisäksi kirjataan infektioidentorjunnan yhteistyöorganisaatio, epidemioiden seurantatapa sekä perehtyminen RAI-arviointijärjestelmän infektioindikaattoreihin. Uuden työntekijän infektioidentorjuntaan perehdyttämisen käytäntöjen kirjaaminen takaa kaikkien perusosaamisen.
Sairaanhoitopiirissä, hyvinvointialueella tai kunnassa toimiva infektioidentorjunnan asiantuntija puolestaan huolehtii oman toimintansa laadusta ja ajankohtaisuudesta siten että toteuttaa omavalvontasuunnitelmaan ohjattavien kirjausten edellytykset. Näitä ovat esimerkiksi koulutusten järjestäminen hygieniavastaavalle ja hänen esihenkilölleen, ohjeiden ylläpitäminen ja ongelmatilanteissa toimintayksiköiden ohjeistaminen. Aluetta kannattaa myös säännöllisesti tiedottaa esimerkiksi epidemioiden torjunnasta sekä niiden ilmoittamistavasta. Infektioidentorjunnan seurantatyökaluna voidaan käyttää RAI-järjestelmää. Hygieniavastaaville sekä heidän esihenkilöilleen annettavaa infektioidentorjuntakoulutusta kannattaa liittää RAIn infektioindikaattoreiden aiheisiin.
Olemassa olevien laatutyökalujen hyödyntäminen sitoo infektioidentorjunnan osaksi muuta laadunhallintaa ja asiakasturvallisuutta.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, millainen sairaanhoitopiirin, kunnan ja yksityisen organisaation yhteistyö tukee tehostetun palveluasumisen toimintayksiköiden infektioiden torjuntaa ja kuinka siinä voidaan hyödyntää Resident Assessment Instrument-järjestelmää (RAI) sekä omavalvontasuunnitelmaa. Työn tavoite oli luoda RAI-järjestelmää ja omavalvontasuunnitelmaa hyödyntävä sairaanhoitopiirin, kunnan ja yksityisen organisaation infektioidentorjunnan yhteistyömalli, jota voi käyttää laajasti HUS-alueella.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä, johon osallistui HUS-alueelta kolme organisaatiota. Näissä organisaatioissa asui noin 400 asukasta. Alkutilanteen kartoitus toteutettiin kirjallisuushaulla ja osallistuvien organisaatioiden kuuden työntekijän teemahaastatteluin. Toiminnallisessa osassa käytettiin konstruktiivisia menetelmiä.
Opinnäytetyön tuloksena kehitettiin infektioidentorjunnan yhteistyömalli, joka nojaa omavalvontasuunnitelmaan. Malli koostuu neljästä osasta, jotka tehostetun palveluasumisen toimintayksikkö mukauttaa itselleen toimivimmaksi kirjatessaan ne omavalvontasuunnitelmaan. Kirjauksiin sisältyvät esimerkiksi hygieniavastaavan nimeäminen ja hänen osaamisestaan huolehtimisesta. Lisäksi kirjataan infektioidentorjunnan yhteistyöorganisaatio, epidemioiden seurantatapa sekä perehtyminen RAI-arviointijärjestelmän infektioindikaattoreihin. Uuden työntekijän infektioidentorjuntaan perehdyttämisen käytäntöjen kirjaaminen takaa kaikkien perusosaamisen.
Sairaanhoitopiirissä, hyvinvointialueella tai kunnassa toimiva infektioidentorjunnan asiantuntija puolestaan huolehtii oman toimintansa laadusta ja ajankohtaisuudesta siten että toteuttaa omavalvontasuunnitelmaan ohjattavien kirjausten edellytykset. Näitä ovat esimerkiksi koulutusten järjestäminen hygieniavastaavalle ja hänen esihenkilölleen, ohjeiden ylläpitäminen ja ongelmatilanteissa toimintayksiköiden ohjeistaminen. Aluetta kannattaa myös säännöllisesti tiedottaa esimerkiksi epidemioiden torjunnasta sekä niiden ilmoittamistavasta. Infektioidentorjunnan seurantatyökaluna voidaan käyttää RAI-järjestelmää. Hygieniavastaaville sekä heidän esihenkilöilleen annettavaa infektioidentorjuntakoulutusta kannattaa liittää RAIn infektioindikaattoreiden aiheisiin.
Olemassa olevien laatutyökalujen hyödyntäminen sitoo infektioidentorjunnan osaksi muuta laadunhallintaa ja asiakasturvallisuutta.