Maahanmuuttajaperheet lapsiperheiden sosiaaliohjauksen asiakkaina
Jammeh, Mariama; Huuhka, Alica; Bogale, Lidia (2022)
Jammeh, Mariama
Huuhka, Alica
Bogale, Lidia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092220396
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092220396
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia Helsingin kaupungin perhekeskuksien lapsiperheiden sosiaaliohjauksen sosiaaliohjaajien kokemuksia vuorovaikutuksesta maahanmuuttajaperheiden kanssa. Tarkoituksenamme oli tutkia ja tuottaa tietoa työntekijöiden kokemuksia vuorovaikutuksesta maahanmuuttajaperheiden kanssa. Opinnäytetyöstä hyötyvät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, jotka työskentelevät maahanmuuttaja-asiakkaiden parissa. Tarkoituksenamme oli vastausten avulla selvittää minkälaisia menetelmiä ja keinoja voidaan hyödyntää vuorovaikutuksen parantamiseksi ja kehittämiseksi asiakkaan ja ammattilaisen välillä.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimustyö, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytimme E-lomaketta. Keräsimme lomakkeilla tietoa perhekeskuksen työntekijöiden vuorovaikutuskokemuksista maahanmuuttajaperheiden kanssa. E-lomakkeessa on yhteensä 14 kysymystä, jotka ovat sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Kysymyksillä pyrimme saamaan vastauksen opinnäytetyömme tutkimuskysymyksiin. E-lomake lähetettiin Helsingin kaupungin lapsiperheiden sosiaaliohjauksien sosiaaliohjaajille ja kahden viikon aikana 12 sosionomia vastasi lomakkeeseen.
Työntekijät kertoivat olevansa maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa vähintään kuukausittain. Vuorovaikutustilanteet olivat puolille vastaajista helppoja ja puolille haastavia. Suurimpia vuorovaikutuksen haasteita olivat kieli- ja kulttuurierot. Vastauksista nousi esiin tulkkivälitteisen työskentelyn haastavuus, luottamuksen rakentumisen vaikeus sekä maahanmuuttajien ennakkoluulot suomalaisesta palvelujärjestelmästä.
Vastauksista ilmeni, että kulttuurisensitiivinen työote ohjaa työntekijöiden työskentelyä maahanmuuttajaperheiden kanssa. Työntekijät kertoivat olevansa kiinnostuneita muista kulttuureista ja olevansa halukkaita jatkokoulutuksiin aiheesta. Tulosten pohjalta voidaankin todeta, että kulttuurisensitiivisyyteen ja monikulttuuristen asiakkaiden kohtaamiseen liittyvä koulutus voisi olla hyödyllistä kyseisessä työyhteisössä.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimustyö, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytimme E-lomaketta. Keräsimme lomakkeilla tietoa perhekeskuksen työntekijöiden vuorovaikutuskokemuksista maahanmuuttajaperheiden kanssa. E-lomakkeessa on yhteensä 14 kysymystä, jotka ovat sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Kysymyksillä pyrimme saamaan vastauksen opinnäytetyömme tutkimuskysymyksiin. E-lomake lähetettiin Helsingin kaupungin lapsiperheiden sosiaaliohjauksien sosiaaliohjaajille ja kahden viikon aikana 12 sosionomia vastasi lomakkeeseen.
Työntekijät kertoivat olevansa maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa vähintään kuukausittain. Vuorovaikutustilanteet olivat puolille vastaajista helppoja ja puolille haastavia. Suurimpia vuorovaikutuksen haasteita olivat kieli- ja kulttuurierot. Vastauksista nousi esiin tulkkivälitteisen työskentelyn haastavuus, luottamuksen rakentumisen vaikeus sekä maahanmuuttajien ennakkoluulot suomalaisesta palvelujärjestelmästä.
Vastauksista ilmeni, että kulttuurisensitiivinen työote ohjaa työntekijöiden työskentelyä maahanmuuttajaperheiden kanssa. Työntekijät kertoivat olevansa kiinnostuneita muista kulttuureista ja olevansa halukkaita jatkokoulutuksiin aiheesta. Tulosten pohjalta voidaankin todeta, että kulttuurisensitiivisyyteen ja monikulttuuristen asiakkaiden kohtaamiseen liittyvä koulutus voisi olla hyödyllistä kyseisessä työyhteisössä.