Valmistuvien sairaanhoitajien näkemyksiä oppimiskokemuksista koulutuksen aikana
Hellemäki, Mia; Ahlbom, Minna (2022)
Hellemäki, Mia
Ahlbom, Minna
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092320400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092320400
Tiivistelmä
Sairaanhoitotyön koulutus sisältää teoriaopetusta, simulaatiotilanteita sekä käytännön harjoittelua työelämässä. Oppiminen hoitotyön koulutuksessa vaatii monipuolisia opetussisältöjä, sillä hoitotyö on hyvin vastuullinen ammatti ja vaatii laajaa osaamista. Oppiminen itsessään, sekä osaaminen ja tästä saatu positiivinen palaute ja sitä myötä tuleva onnistumisen tunne on vahvistava tekijä positiivisen oppimiskokemuksen synnyssä. Tutkimusten mukaan positiiviset oppimiskokemukset auttavat opiskelijoita oppimaan, oman osansa oppimiskokemuksista luo oppimisympäristö ja opiskelutoverit.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata valmistuvien sairaanhoitajien näkemyksiä oppimiskokemuksista koulutuksen aikana. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkittavat olivat vapaaehtoisia valmistumisvaiheessa olevia sairaanhoitotyönopiskelijoita (n=9). Haastattelut toteutettiin Zoom-verkkotyökalulla ja nauhoitettiin joulukuun 2021 aikana. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyö on osa Metropolian ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksen kehittämishanketta.
Opinnäytetyön osallistujien näkemysten mukaan teoriaopetus oli liian vähäistä ja varsinkin alanvaihtajat kokivat tahdin liian nopeaksi. Teoriaopetuksessa tärkeänä pidettiin opettajan opettamistaitoja ja potilasesimerkkien käyttämistä. Simulaatio-opetus puolestaan koettiin ahdistavana ja stressaavana siinä tapahtuvan näyttelemisen johdosta. Laboraatio-opetusta koettiin olevan liian vähän, ja suuren ryhmäkoon vuoksi oppiminen jäi vähäiseksi. Mahdollisuutta kerrata kädentaitoja toivottiin enemmän. Työharjoittelut olivat pidettyjä ja oppimisen kannalta hyödyllisiä. Työharjoitteluiden osalta esille nousi kuitenkin harjoittelupaikkojen hakemisprosessin vaikeus. Lisäksi haasteena harjoitteluissa koettiin ohjaajien kiire ja toivot tiin pidempiä harjoittelujaksoja oppimisen lisäämiseksi
Johtopäätöksenä tämän aineiston perusteella voidaan todeta, että teoriaopetusta tulisi lisätä ja sen tulisi olla enemmän yhteydessä käytäntöön. Simulaatio-opetusta tulisi kehittää opiskelijaystävällisemmäksi ja laboraatiotuntien määrää lisätä, jotta opiskelijat pääsisivät harjoittelemaan kädentaitoja. Yleisesti ottaen luokkien ja erityisesti laboraatio-opetuksien ryhmäkokoja tulisi pienentää, jotta opetuksen laatu olisi tasapainoista ja jokainen pääsisi harjoittelemaan tärkeitä perustaitoja. Tulevaisuudessa teoriaopetusta ammattikorkeakouluissa tulisi tutkia enemmän, sillä teoria luo tärkeän pohjan hoitotyön taitojen oppimiselle. Työharjoitteluiden kohdalla puolestaan harjoittelupaikkojen hakuprosessia tulisi kehittää joustavammaksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata valmistuvien sairaanhoitajien näkemyksiä oppimiskokemuksista koulutuksen aikana. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkittavat olivat vapaaehtoisia valmistumisvaiheessa olevia sairaanhoitotyönopiskelijoita (n=9). Haastattelut toteutettiin Zoom-verkkotyökalulla ja nauhoitettiin joulukuun 2021 aikana. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyö on osa Metropolian ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksen kehittämishanketta.
Opinnäytetyön osallistujien näkemysten mukaan teoriaopetus oli liian vähäistä ja varsinkin alanvaihtajat kokivat tahdin liian nopeaksi. Teoriaopetuksessa tärkeänä pidettiin opettajan opettamistaitoja ja potilasesimerkkien käyttämistä. Simulaatio-opetus puolestaan koettiin ahdistavana ja stressaavana siinä tapahtuvan näyttelemisen johdosta. Laboraatio-opetusta koettiin olevan liian vähän, ja suuren ryhmäkoon vuoksi oppiminen jäi vähäiseksi. Mahdollisuutta kerrata kädentaitoja toivottiin enemmän. Työharjoittelut olivat pidettyjä ja oppimisen kannalta hyödyllisiä. Työharjoitteluiden osalta esille nousi kuitenkin harjoittelupaikkojen hakemisprosessin vaikeus. Lisäksi haasteena harjoitteluissa koettiin ohjaajien kiire ja toivot tiin pidempiä harjoittelujaksoja oppimisen lisäämiseksi
Johtopäätöksenä tämän aineiston perusteella voidaan todeta, että teoriaopetusta tulisi lisätä ja sen tulisi olla enemmän yhteydessä käytäntöön. Simulaatio-opetusta tulisi kehittää opiskelijaystävällisemmäksi ja laboraatiotuntien määrää lisätä, jotta opiskelijat pääsisivät harjoittelemaan kädentaitoja. Yleisesti ottaen luokkien ja erityisesti laboraatio-opetuksien ryhmäkokoja tulisi pienentää, jotta opetuksen laatu olisi tasapainoista ja jokainen pääsisi harjoittelemaan tärkeitä perustaitoja. Tulevaisuudessa teoriaopetusta ammattikorkeakouluissa tulisi tutkia enemmän, sillä teoria luo tärkeän pohjan hoitotyön taitojen oppimiselle. Työharjoitteluiden kohdalla puolestaan harjoittelupaikkojen hakuprosessia tulisi kehittää joustavammaksi.