Lasten ryhmätyötaitojen vahvistaminen
Suoniemi, Pauliina (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100220727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100220727
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö selvitti varhaiskasvatuksen henkilökunnan näkemyksiä lapsen ryhmätyötaitojen vahvistamisesta positiivisen pedagogiikan näkökulmasta. Opinnäytetyössä myös selvitettiin, mitkä ovat lasten kehittämiskohteet
ryhmätyötaitojen oppimisessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on tärkeä rooli ryhmän muotoutumisen ja lasten ryhmätyötaitojen opettelun kannalta.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kerrotaan positiivisesta pedagogiikasta ja positiivisesta psykologiasta sekä lasten ryhmätyötaidoista. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin Vaasassa työskenteleviltä varhaiskasvatuksen henkilöstöltä sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimus oli laadullinen, mutta jonkin verran käytettiin myös kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Vastauksia saatiin yhteensä 14. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että varhaiskasvatuksen henkilöstölle positiivinen pedagogiikka käsitteenä on tuttu. Tärkeimpänä lapsen ryhmätyötaitona varhaiskasvatuksen henkilöstö piti muiden kunnioittamisen ja kuuntelemisen taitoa. Lasten ryhmätyötaitojen suurimmaksi kehittämiskohteeksi nostettiin toisen huomioiminen. Tärkeimpinä keinoina lasten ryhmätyötaitojen vahvistamisessa pidettiin myönteistä ilmapiiriä ja aikuisen roolia.
ryhmätyötaitojen oppimisessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on tärkeä rooli ryhmän muotoutumisen ja lasten ryhmätyötaitojen opettelun kannalta.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kerrotaan positiivisesta pedagogiikasta ja positiivisesta psykologiasta sekä lasten ryhmätyötaidoista. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin Vaasassa työskenteleviltä varhaiskasvatuksen henkilöstöltä sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimus oli laadullinen, mutta jonkin verran käytettiin myös kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Vastauksia saatiin yhteensä 14. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että varhaiskasvatuksen henkilöstölle positiivinen pedagogiikka käsitteenä on tuttu. Tärkeimpänä lapsen ryhmätyötaitona varhaiskasvatuksen henkilöstö piti muiden kunnioittamisen ja kuuntelemisen taitoa. Lasten ryhmätyötaitojen suurimmaksi kehittämiskohteeksi nostettiin toisen huomioiminen. Tärkeimpinä keinoina lasten ryhmätyötaitojen vahvistamisessa pidettiin myönteistä ilmapiiriä ja aikuisen roolia.