Kohti montgomerylaisuutta: Wes Montgomeryn jazzimprovisaatio ja -kielioppi
Mikkonen, Janne (2022)
Mikkonen, Janne
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100420819
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100420819
Tiivistelmä
Tutkin opinnäytetyössäni jazzkitaristi Wes Montgomeryn improvisoituja kitarasooloja Montgomeryn The Incredible Jazz Guitar of Wes Montgomery -albumilla. Tutkimukseni havainnollistaa Wes Montgomeryn improvisoinnin tunnistettavimmat piirteet sekä määrittää hänen selkeimmät soitannolliset kiintopisteensä, jotka sijoitan montgomerylaisuus-termin alle. Tutkimukseni aiheena oleva Montgomeryn improvisoitujen ilmaisun syvällisempi tarkastelu ja omaksuminen toimii tutkimuksessani oman musiikillisen ilmaisuni täydentävänä ja jäsentävänä tekijänä.
Vuonna 1960 äänitetty ja julkaistu The Incredible Jazz Guitar of Wes Montgomery -albumi ilmentää syväluotaavasti aikakauden jazzkitaransoittoa, sekä tuo esille Wes Montgomeryn persoonallisen bluesia, bebopia sekä hard bopia yhdistelevän soittotavan. Opinnäytetyöni keskeisenä tutkimusvälineenä ovat transkriptiot kaikista albumin kitarasooloista, joiden pohjalta olen tehnyt analyysin Montgomeryn soittotyylistä. Tutkimusmenetelminä olen hyödyntänyt Montgomeryn kitarasoolojen nuotintamista sekä niiden vertailevaa analyysia.
Tutkimukseni havainnot kiteytyvät Montgomeryn improvisoinnin kolmeen eri osa-alueeseen: super- impositioon, vähennettyjen septimisointujen luovaan käyttöön sekä tiedostettuun ja tiedostamattomaan toistoon. Kutsun tätä selkeästi havaittavaa kolmen eri osa-alueen ilmenemistä montgomerylaisuudeksi. Wes Montgomeryn soittotyylille ominaisia piirteitä ovat vahva rytmiikka, superimpositio-ajattelu, melodiset motiivit, sekä harmonian hienostunut yksinkertaistaminen. Montgomeryn improvisointi on useimmiten tarinallista, selkeän draaman kaaren sisältävää kerrontaa. Tutkimukseni osoittaa Montgomeryn improvisoinnin perusperiaatteet sekä pureutuu syvemmälle Montgomeryn tapaan käsitellä jazzharmoniaa.
Vuonna 1960 äänitetty ja julkaistu The Incredible Jazz Guitar of Wes Montgomery -albumi ilmentää syväluotaavasti aikakauden jazzkitaransoittoa, sekä tuo esille Wes Montgomeryn persoonallisen bluesia, bebopia sekä hard bopia yhdistelevän soittotavan. Opinnäytetyöni keskeisenä tutkimusvälineenä ovat transkriptiot kaikista albumin kitarasooloista, joiden pohjalta olen tehnyt analyysin Montgomeryn soittotyylistä. Tutkimusmenetelminä olen hyödyntänyt Montgomeryn kitarasoolojen nuotintamista sekä niiden vertailevaa analyysia.
Tutkimukseni havainnot kiteytyvät Montgomeryn improvisoinnin kolmeen eri osa-alueeseen: super- impositioon, vähennettyjen septimisointujen luovaan käyttöön sekä tiedostettuun ja tiedostamattomaan toistoon. Kutsun tätä selkeästi havaittavaa kolmen eri osa-alueen ilmenemistä montgomerylaisuudeksi. Wes Montgomeryn soittotyylille ominaisia piirteitä ovat vahva rytmiikka, superimpositio-ajattelu, melodiset motiivit, sekä harmonian hienostunut yksinkertaistaminen. Montgomeryn improvisointi on useimmiten tarinallista, selkeän draaman kaaren sisältävää kerrontaa. Tutkimukseni osoittaa Montgomeryn improvisoinnin perusperiaatteet sekä pureutuu syvemmälle Montgomeryn tapaan käsitellä jazzharmoniaa.