Paikkansa jokaiselle : nuorten aikuisten syrjäytymisriskien alueellisia piirteitä ja kaupunkiolohuonetoiminnan mahdollisuudet riskien ehkäisijänä
Tani, Heikki (2022)
Tani, Heikki
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100620889
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100620889
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella minkälaisia piirteitä ja tarpeita syrjäytymisvaarassa oleville 18–29-vuotiaille nuorille aikuisille kohdennetuissa nuoriso- ja sosiaalialan palvelukentissä on Tampereella, Espoossa ja Turussa. Työ toinen tutkittava aihe on selvittää, että mitä piirteitä samojen alueiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten keskuudessa esiintyy. Näitä kysymyksiä lähestytään kohdekaupunkien nuoriso- ja sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu syrjäytymisen, yksinäisyyden ja osallisuuden aihealueista. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisen tutkimuksen keinoin, ja tutkimusaineisto kerättiin järjestämällä etänä kolme osallistavaa learning cafe, eli oppimiskahvila -työpajaa Tampereen, Espoon ja Turun alueiden nuoriso- ja sosiaalialan ammattilaisille keväällä 2021. Työpajoissa kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyyttisesti.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Kohtaus ry, jonka ylläpitämän kaupunkiolohuonetoiminnan ensimmäisenä tavoitteena on tukea tarvitsevien ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten yksinäisyyden kokemuksien vähentäminen Helsingissä. Opinnäytetyön tulokset antavat yhdistykselle tietoa siitä, voisiko jossakin edellä mainitussa kohdekaupungissa olla tarve vastaavalle kaupunkiolohuonetoiminnalle.
Työn tulokset osoittavat, että joitakin alueellisia eroja lukuun ottamatta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten haasteet eivät välttämättä ole kaupunkikohtaisia tai paikkasidonnaisia. Nuorten aikuisten syrjäytymisriskejä lisäävät palvelukenttien pirstaleisuus, palveluverkostojen välinen heikko yhteistyö, nuorten aikuisten negatiiviset kokemukset kohtaamattomuudesta eri palveluiden parissa, sekä nuorten aikuisten sosiaaliset ja emotionaaliset yksinäisyyden kokemukset.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan pitää muun muassa sitä, kuinka sektori- ja palvelurajat ylittävä yhteistyö eri toimijoiden välillä helpottaisi nuorten aikuisten tavoittamista, sekä myös heidän kiinnittymistä tarvitsemiensa palveluiden pariin. Tämän lisäksi matalakynnyksistä, yksinäisyyttä vähentävää toimintaa tulisi tarjota yhä laajemmin niin alue- kuin ikärajojenkin puitteissa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu syrjäytymisen, yksinäisyyden ja osallisuuden aihealueista. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisen tutkimuksen keinoin, ja tutkimusaineisto kerättiin järjestämällä etänä kolme osallistavaa learning cafe, eli oppimiskahvila -työpajaa Tampereen, Espoon ja Turun alueiden nuoriso- ja sosiaalialan ammattilaisille keväällä 2021. Työpajoissa kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyyttisesti.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Kohtaus ry, jonka ylläpitämän kaupunkiolohuonetoiminnan ensimmäisenä tavoitteena on tukea tarvitsevien ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten yksinäisyyden kokemuksien vähentäminen Helsingissä. Opinnäytetyön tulokset antavat yhdistykselle tietoa siitä, voisiko jossakin edellä mainitussa kohdekaupungissa olla tarve vastaavalle kaupunkiolohuonetoiminnalle.
Työn tulokset osoittavat, että joitakin alueellisia eroja lukuun ottamatta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten haasteet eivät välttämättä ole kaupunkikohtaisia tai paikkasidonnaisia. Nuorten aikuisten syrjäytymisriskejä lisäävät palvelukenttien pirstaleisuus, palveluverkostojen välinen heikko yhteistyö, nuorten aikuisten negatiiviset kokemukset kohtaamattomuudesta eri palveluiden parissa, sekä nuorten aikuisten sosiaaliset ja emotionaaliset yksinäisyyden kokemukset.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan pitää muun muassa sitä, kuinka sektori- ja palvelurajat ylittävä yhteistyö eri toimijoiden välillä helpottaisi nuorten aikuisten tavoittamista, sekä myös heidän kiinnittymistä tarvitsemiensa palveluiden pariin. Tämän lisäksi matalakynnyksistä, yksinäisyyttä vähentävää toimintaa tulisi tarjota yhä laajemmin niin alue- kuin ikärajojenkin puitteissa.