Digitaalisten terveyspalveluiden käyttö 15–24-vuotiaiden nuorten kokemana : integratiivinen kirjallisuuskatsaus.
Heikkilä, Maija (2022)
Heikkilä, Maija
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100820990
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100820990
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveyspalveluissa digitaalisten palveluratkaisujen käyttöönotto on lisääntynyt viime vuosina ja niiden kautta pyritään parantamaan palveluiden tavoittavuutta ja osallistamaan kansalaisia oman terveyden ylläpitämiseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata digitaalisten terveyspalveluiden käyttöä 15–24-vuotiaiden nuorten kokemana. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoa nuorten käyttökokemuksiin vaikuttavista tekijöistä, joita on mahdollista hyödyntää nuorten terveyden edistämistyössä suunniteltaessa ja kehitettäessä nuorille suunnattuja digitaalisia terveyspalveluita.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin Cinahl-, Pubmed- sekä Proquest Central-tietokannoista. Aineiston valinnassa käytettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä ja aineistonhaku kohdennettiin aikavälillä 2016–2022 julkaistuihin alkuperäistutkimuksiin. Kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusartikkeleiden laatu arvioitiin hyödyntäen Joanna Briggs Instituutin laadunarviointikriteereitä. Lopullinen aineisto koostui 17 alkuperäistutkimuksesta, jotka oli toteutettu sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä.
Tulosten perusteella 15–24-vuotiaat nuoret kokivat digitaalisten terveyspalveluiden käytön hyötyinä tiedon saamisen, toimijuuden vahvistumisen ja palvelutarpeen täyttymisen. Nuoret kokivat saamansa tiedon luotettavaksi, oppivansa uusia asioita sekä terveystietoutensa lisääntyvän digitaalisia terveyspalveluita käyttämällä. Toimijuuden vahvistumiseen vaikutti kokemus itseilmaisun mahdollistumisesta ja minäpystyvyyden lisääntymisestä. Digitaaliset terveyspalvelut tyydyttivät etenkin niiden nuorten palveluntarvetta, joille palveluihin hakeutuminen oli muutoin hankalaa. Digitaaliset terveyspalvelut olivat hyvä vaihtoehto lähipalveluille ja palvelut koettiin helposti lähestyttävinä, matalan kynnyksen yhteydenoton välineenä. Digitaalisten terveyspalveluiden käyttöä edistäviä tekijöitä olivat digitaalisten terveyspalveluiden saavutettavuus sekä toimivat digitaaliset palvelut. Palveluiden saavutettavuuteen yhdistyi tuloksissa sekä tietoisuus palveluista, että nuorten tarpeiden huomioiminen, joita olivat palveluiden maksuttomuus, hyvä tietosuoja, sekä mahdollisuus asioida nimettömänä palveluissa. Nuorten palveluiden käyttöä edisti palveluiden hyvä käytettävyys ja palvelusisällön kiinnostavuus kuten palvelujen interaktiivisuus ja pelillisyys. Mobiilialustalla toimivat palvelut olivat nuoria hyvin tavoittavia. Digitaalisten terveyspalveluiden käyttöä esti palveluiden koettu kohtaamattomuus kuten saatavuuteen tai tietosuojaan liittyvät haasteet tai toimimattomaksi koetut käyttöliittymät.
Johtopäätöksenä digitaalisten terveyspalveluiden välityksellä on mahdollista edistää nuorten terveyttä, jos niiden suunnittelussa ja palvelusisällössä huomioidaan nuorten kokemukset digitaalisten palveluiden käytöstä saaduista hyödyistä. Nuorille tarjottavien digitaalisten palveluiden kehittämistyössä tulee huolehtia palveluiden saavutettavuudesta, toimivuudesta, nuorten tarpeiden huomioimisesta ja kohdatuksi tulemisesta.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin Cinahl-, Pubmed- sekä Proquest Central-tietokannoista. Aineiston valinnassa käytettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä ja aineistonhaku kohdennettiin aikavälillä 2016–2022 julkaistuihin alkuperäistutkimuksiin. Kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusartikkeleiden laatu arvioitiin hyödyntäen Joanna Briggs Instituutin laadunarviointikriteereitä. Lopullinen aineisto koostui 17 alkuperäistutkimuksesta, jotka oli toteutettu sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä.
Tulosten perusteella 15–24-vuotiaat nuoret kokivat digitaalisten terveyspalveluiden käytön hyötyinä tiedon saamisen, toimijuuden vahvistumisen ja palvelutarpeen täyttymisen. Nuoret kokivat saamansa tiedon luotettavaksi, oppivansa uusia asioita sekä terveystietoutensa lisääntyvän digitaalisia terveyspalveluita käyttämällä. Toimijuuden vahvistumiseen vaikutti kokemus itseilmaisun mahdollistumisesta ja minäpystyvyyden lisääntymisestä. Digitaaliset terveyspalvelut tyydyttivät etenkin niiden nuorten palveluntarvetta, joille palveluihin hakeutuminen oli muutoin hankalaa. Digitaaliset terveyspalvelut olivat hyvä vaihtoehto lähipalveluille ja palvelut koettiin helposti lähestyttävinä, matalan kynnyksen yhteydenoton välineenä. Digitaalisten terveyspalveluiden käyttöä edistäviä tekijöitä olivat digitaalisten terveyspalveluiden saavutettavuus sekä toimivat digitaaliset palvelut. Palveluiden saavutettavuuteen yhdistyi tuloksissa sekä tietoisuus palveluista, että nuorten tarpeiden huomioiminen, joita olivat palveluiden maksuttomuus, hyvä tietosuoja, sekä mahdollisuus asioida nimettömänä palveluissa. Nuorten palveluiden käyttöä edisti palveluiden hyvä käytettävyys ja palvelusisällön kiinnostavuus kuten palvelujen interaktiivisuus ja pelillisyys. Mobiilialustalla toimivat palvelut olivat nuoria hyvin tavoittavia. Digitaalisten terveyspalveluiden käyttöä esti palveluiden koettu kohtaamattomuus kuten saatavuuteen tai tietosuojaan liittyvät haasteet tai toimimattomaksi koetut käyttöliittymät.
Johtopäätöksenä digitaalisten terveyspalveluiden välityksellä on mahdollista edistää nuorten terveyttä, jos niiden suunnittelussa ja palvelusisällössä huomioidaan nuorten kokemukset digitaalisten palveluiden käytöstä saaduista hyödyistä. Nuorille tarjottavien digitaalisten palveluiden kehittämistyössä tulee huolehtia palveluiden saavutettavuudesta, toimivuudesta, nuorten tarpeiden huomioimisesta ja kohdatuksi tulemisesta.