Tietoverkkoavusteisten petosten esitutkinnan kehittäminen
Viljanen, Teppo (2022)
Viljanen, Teppo
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100720979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100720979
Tiivistelmä
Internet näyttelee erittäin suurta osaa ihmisten elämässä. Sosiaalinen media, pankeissa ja virastoissa asioiminen sekä ostosten tekeminen ovat esimerkkejä internetin jokapäiväisestä käytöstä. Tänä päivänä ihmiset ovat tulleet entistä riippuvaisemmiksi internetistä. On luonnollista, että rikollisuus on siirtynyt sinne, missä ihmiset hoitavat asioitaan ja viettävät aikaansa. Myös petosrikosten tekijät ovat alkaneet hyödyntämään internetiä rikollisiin tarkoitusperiin.
Internet on maailmanlaajuinen verkko, joka yhdistää lähes reaaliajassa eri puolilla maailmaa asuvat ihmiset. Tietoverkkoavusteisia petoksia voidaankin tehdä eri puolilta maailmaa seurausten kohdistuessa Suomessa asuviin henkilöihin tai suomalaisiin yrityksiin. Näille petoksille tunnusomaista on, että niissä hyödynnetään ulkomailla sijaitsevia palvelimia ja anonyymejä VPN-yhteyksiä. Petoksilla saatujen varojen alkuperä pyritään häivyttämään käyttämällä muun muassa virtuaalivaluuttoja.
Viime vuosina tietoverkkoavusteisten petosten määrä on kasvanut merkittävästi samalla, kun niiden selvittäminen on hankaloitunut. Näiden petosten tutkiminen vaatii erityisosaamista ja kansainvälisyys tuo omat haasteensa esitutkintaan. Tietoverkkoavusteisiin petoksiin liittyviä rikosnimikkeitä ovat luonnollisesti petos ja maksuvälinepetos. Myös tietomurrot, identiteettivarkaudet ja rahanpesu ovat rikosnimikkeitä, jotka liittyvät kiinteästi tietoverkkojen kautta tehtyihin petoksiin.
Tämän työn painopiste on tarkastella tietoverkkoavusteisia petoksia esitutkintaprosessin näkökulmasta. Tietoperustassa käsitellään tietoverkkoavusteisiin petoksiin liittyviä rikosnimikkeitä ja tekotapoja. Siinä tuodaan myös esiin näihin petoksiin keskeisesti liittyviä tekijöitä, kuten URL:n ja domainin rakennetta, hyperlinkkejä, virtuaalivaluuttoja sekä spoofingia.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osa toteutettiin tapaustutkimuksena. Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastateltavat henkilöt työskentelivät joko suoraan tai välillisesti tietoverkkoavusteisten petosten parissa. Haastatteluiden avulla kartoitettiin ensin tietoverkkoavusteisten petosten nykytila sekä siinä esiintyvät ongelmat ja haasteet. Tämän jälkeen pyrittiin löytämään ratkaisuja esiin nousseisiin ongelmakohtiin.
Haastatteluiden analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Esitutkintaprosessi oli jaettu keskeisiin osa-alueisiin, teemoihin. Analysoinnin lopputuloksena syntyi yhteensä 23 eri kehitysehdotusta tutkimuksessa havaittujen ongelmakohtien ratkaisemiseksi.
Internet on maailmanlaajuinen verkko, joka yhdistää lähes reaaliajassa eri puolilla maailmaa asuvat ihmiset. Tietoverkkoavusteisia petoksia voidaankin tehdä eri puolilta maailmaa seurausten kohdistuessa Suomessa asuviin henkilöihin tai suomalaisiin yrityksiin. Näille petoksille tunnusomaista on, että niissä hyödynnetään ulkomailla sijaitsevia palvelimia ja anonyymejä VPN-yhteyksiä. Petoksilla saatujen varojen alkuperä pyritään häivyttämään käyttämällä muun muassa virtuaalivaluuttoja.
Viime vuosina tietoverkkoavusteisten petosten määrä on kasvanut merkittävästi samalla, kun niiden selvittäminen on hankaloitunut. Näiden petosten tutkiminen vaatii erityisosaamista ja kansainvälisyys tuo omat haasteensa esitutkintaan. Tietoverkkoavusteisiin petoksiin liittyviä rikosnimikkeitä ovat luonnollisesti petos ja maksuvälinepetos. Myös tietomurrot, identiteettivarkaudet ja rahanpesu ovat rikosnimikkeitä, jotka liittyvät kiinteästi tietoverkkojen kautta tehtyihin petoksiin.
Tämän työn painopiste on tarkastella tietoverkkoavusteisia petoksia esitutkintaprosessin näkökulmasta. Tietoperustassa käsitellään tietoverkkoavusteisiin petoksiin liittyviä rikosnimikkeitä ja tekotapoja. Siinä tuodaan myös esiin näihin petoksiin keskeisesti liittyviä tekijöitä, kuten URL:n ja domainin rakennetta, hyperlinkkejä, virtuaalivaluuttoja sekä spoofingia.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osa toteutettiin tapaustutkimuksena. Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastateltavat henkilöt työskentelivät joko suoraan tai välillisesti tietoverkkoavusteisten petosten parissa. Haastatteluiden avulla kartoitettiin ensin tietoverkkoavusteisten petosten nykytila sekä siinä esiintyvät ongelmat ja haasteet. Tämän jälkeen pyrittiin löytämään ratkaisuja esiin nousseisiin ongelmakohtiin.
Haastatteluiden analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Esitutkintaprosessi oli jaettu keskeisiin osa-alueisiin, teemoihin. Analysoinnin lopputuloksena syntyi yhteensä 23 eri kehitysehdotusta tutkimuksessa havaittujen ongelmakohtien ratkaisemiseksi.