Kilpirauhassyöpää sairastavan potilaan ohjaus
Heino, Jenni; Mäkelä, Sonja (2014)
Heino, Jenni
Mäkelä, Sonja
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060311469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060311469
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kehittää kilpirauhassyöpä potilaan ohjausta Kanta - Hämeen keskussairaalassa selvittämällä miten kilpirauhas-syöpäpotilaita ohjataan Kanta - Hämeen keskussairaalassa? sekä miten Kilpirauhassyöpäliiton uusi julkaisu: Kilpirauhassyöpäpotilaan opas palvelee työntekijöitä potilasohjauksessa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin eli laadullisin tutkimusmenetelmin kyselylomaketta käyttäen. Kysymykset esitettiin vastaajille avoimilla kysymyksillä, johon he saivat vastata omin sanoin. Kysymykset olivat laadittu tutkimustehtävän mukaan eri aihealueille, jossa halusimme saada selville ohjausympäristöä, ohjausprosessia ja hoitajien kokemuksia omista ohjaus-valmiuksista sekä kilpirauhassyöpä oppaan toimivuutta. Toteutimme haas-tattelut Kanta - Hämeen keskussairaalassa eri osastoille ja poliklinikoille, jossa työskentelee kilpirauhassyöpää sairastavien ohjauksessa mukana olevia hoitajia. Kyselylomakkeiden vastaukset käytiin läpi sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että hoitajan ohjauspaikan valinta ja ohjaustilanteisiin valmistautuminen olivat hyvää. Ohjaukselle hoitajat voisivat asettaa tavoitteet yhdessä potilaan kanssa ennen ohjausta, joka on tärkeää ohjauk-sen onnistumisen kannalta. Ohjauksessa käytettiin eniten suullista ohjausta ja kirjallista materiaalia sen tukena. Eri ohjausmenetelmien käytössä ja niiden hyödyntämisessä oli parantamisen varaa. Kirjallista materiaalia hyödynnettiin hyvin ja sen merkityksen hoitajat olivat ymmärtäneet hyvin. Potilasohjauksen kehittämisen kannalta olisi tärkeää, että hoitajat arvioisivat ohjaustilanteita potilaan kanssa ohjauksen jälkeen ja näin kehittäisivät omaa potilasohjaustaan.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin eli laadullisin tutkimusmenetelmin kyselylomaketta käyttäen. Kysymykset esitettiin vastaajille avoimilla kysymyksillä, johon he saivat vastata omin sanoin. Kysymykset olivat laadittu tutkimustehtävän mukaan eri aihealueille, jossa halusimme saada selville ohjausympäristöä, ohjausprosessia ja hoitajien kokemuksia omista ohjaus-valmiuksista sekä kilpirauhassyöpä oppaan toimivuutta. Toteutimme haas-tattelut Kanta - Hämeen keskussairaalassa eri osastoille ja poliklinikoille, jossa työskentelee kilpirauhassyöpää sairastavien ohjauksessa mukana olevia hoitajia. Kyselylomakkeiden vastaukset käytiin läpi sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että hoitajan ohjauspaikan valinta ja ohjaustilanteisiin valmistautuminen olivat hyvää. Ohjaukselle hoitajat voisivat asettaa tavoitteet yhdessä potilaan kanssa ennen ohjausta, joka on tärkeää ohjauk-sen onnistumisen kannalta. Ohjauksessa käytettiin eniten suullista ohjausta ja kirjallista materiaalia sen tukena. Eri ohjausmenetelmien käytössä ja niiden hyödyntämisessä oli parantamisen varaa. Kirjallista materiaalia hyödynnettiin hyvin ja sen merkityksen hoitajat olivat ymmärtäneet hyvin. Potilasohjauksen kehittämisen kannalta olisi tärkeää, että hoitajat arvioisivat ohjaustilanteita potilaan kanssa ohjauksen jälkeen ja näin kehittäisivät omaa potilasohjaustaan.