Diabeteshoitajien osaamisen ja konsultaatio- ja koulutustarpeen kartoitus Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen diabeteshoitajien osaamisen ja koulutus- ja konsultaatiotarpeen kartoitus. Toimeksiantajana oli Oulun yliopistollinen sairaala, joka vastaa diabeteksen hoidon toteuttamisesta tulevalla hyvinvointialueella.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin lähtötilanne ja tarve diabetesosaamisen kehittämiselle hyvinvointialueella. Tutkimusongelmana oli, mikä on diabetestyötä tekevien hoitajien diabetesosaamisen taso ja konsultaatio- ja koulutustarve Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Toinen tutkimusongelma oli, onko diabetestyön keskittämisellä koulutetuille ja kokeneille hoitajille merkitystä osaamiseen.

Opinnäytetyön tietoperusta koostui diabeteshoitotyöstä ja diabetesosaamisen, osaamisen kehittämisen ja johtamisen sekä osaamisen kartoittamisen lähtökohdista. Opinnäytetyö oli menetelmältään määrällinen kyselytutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselynä, jossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella diabetestyötä tekevät hoitajat (N = 60, n = 32) arvioivat osaamistaan järjestysasteikolla 0–5 sekä vastasivat strukturoituihin kysymyksiin koulutus- ja konsultaatiotarpeistaan. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.

Kyselyn tulokset osoittivat, että hyvinvointialueen diabetesosaaminen on tasolla kolme, kun osaamista arvioidaan asteikolla 0–5. Osaaminen on siis sujuvaa. Diabetestyön keskittämisellä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys osaamiseen. Etenkin yli kaksi päivää diabetestyötä viikossa tekevien hoitajien osaaminen on tilastollisesti merkitsevästi paremmalla tasolla kuin alle kaksi päivää viikossa diabetestyötä tekevillä hoitajilla. Konsultaation ja koulutuksen tarve alueella on kiistaton osaamistaustasta riippumatta. Koulutustarve ilmenee jokaisella diabetestyön osaamisalueella.

Johtopäätöksenä oli, että etenkin diabetestyön keskittämisellä on positiivinen vaikutus osaamiseen, mutta diabetestyössä kaivataan säännöllistä kouluttautumista ja nopeaa konsultaatiomahdollisuutta osaamisen lähtötasosta riippumatta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen diabetestyön kehittämisessä.

The subject of this thesis is competence mapping and identifying the need for consultation and education among diabetes nurses of the Wellbeing services county of North Ostrobothnia. The thesis was commissioned by the Oulu University Hospital, which is responsible for the treatment of diabetes in the future Well-being services county of North Ostrobothnia.

The aim of the thesis was to describe the current situation and the need for diabetes competence development in the Wellbeing services county of North Ostrobothnia. The research problem addressed the level of diabetes competence and the need of consultation and education among diabetes nurses in the Wellbeing services county. The other research problem discussed the potential impact on competence with the centralisation of diabetes work to competent and experienced nurses.

The theoretical base of the thesis included the following themes: diabetes work and the basis of diabetes competence, competence development and management and competence mapping. The research method of the thesis was a quantitative survey. The research material was collected with a Webrobol survey, in which the diabetes nurses of the Wellbeing services county (N=60, n=32) evaluated their competence in an ordinal scale of 0-5 and answered the structured questions about their need for education and consultation. The research material was analysed by using statistical methods.

The results of this research demonstrated that the diabetes knowledge in the Wellbeing services county of North Ostrobothnia is on level three when evaluated on the scale of 0-5. The competence is therefore good. The impact of centralisation of diabetes work is statistically significant. Especially, the competence of nurses who work with diabetes patients more than two days a week, is statistically significantly better than the competence of those nurses who work with diabetes patients less than two days a week. The need of consultation and education is beyond dispute despite of the level of competence. The need for education is evident in all areas of diabetes competence.

In conclusion, centralisation of diabetes nursing work has a positive impact on the competence of nurses. However, regular education and fast consultation opportunities are needed despite of the level of competence. The results of this thesis can potentially be used in developing diabetes work in the Wellbeing services county of the North Ostrobothnia.