Diabeteshoitajien osaamisen ja konsultaatio- ja koulutustarpeen kartoitus Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Jämsä, Hanna (2022)
Jämsä, Hanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101021032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101021032
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen diabeteshoitajien osaamisen ja koulutus- ja konsultaatiotarpeen kartoitus. Toimeksiantajana oli Oulun yliopistollinen sairaala, joka vastaa diabeteksen hoidon toteuttamisesta tulevalla hyvinvointialueella.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin lähtötilanne ja tarve diabetesosaamisen kehittämiselle hyvinvointialueella. Tutkimusongelmana oli, mikä on diabetestyötä tekevien hoitajien diabetesosaamisen taso ja konsultaatio- ja koulutustarve Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Toinen tutkimusongelma oli, onko diabetestyön keskittämisellä koulutetuille ja kokeneille hoitajille merkitystä osaamiseen.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui diabeteshoitotyöstä ja diabetesosaamisen, osaamisen kehittämisen ja johtamisen sekä osaamisen kartoittamisen lähtökohdista. Opinnäytetyö oli menetelmältään määrällinen kyselytutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselynä, jossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella diabetestyötä tekevät hoitajat (N = 60, n = 32) arvioivat osaamistaan järjestysasteikolla 0–5 sekä vastasivat strukturoituihin kysymyksiin koulutus- ja konsultaatiotarpeistaan. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Kyselyn tulokset osoittivat, että hyvinvointialueen diabetesosaaminen on tasolla kolme, kun osaamista arvioidaan asteikolla 0–5. Osaaminen on siis sujuvaa. Diabetestyön keskittämisellä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys osaamiseen. Etenkin yli kaksi päivää diabetestyötä viikossa tekevien hoitajien osaaminen on tilastollisesti merkitsevästi paremmalla tasolla kuin alle kaksi päivää viikossa diabetestyötä tekevillä hoitajilla. Konsultaation ja koulutuksen tarve alueella on kiistaton osaamistaustasta riippumatta. Koulutustarve ilmenee jokaisella diabetestyön osaamisalueella.
Johtopäätöksenä oli, että etenkin diabetestyön keskittämisellä on positiivinen vaikutus osaamiseen, mutta diabetestyössä kaivataan säännöllistä kouluttautumista ja nopeaa konsultaatiomahdollisuutta osaamisen lähtötasosta riippumatta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen diabetestyön kehittämisessä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin lähtötilanne ja tarve diabetesosaamisen kehittämiselle hyvinvointialueella. Tutkimusongelmana oli, mikä on diabetestyötä tekevien hoitajien diabetesosaamisen taso ja konsultaatio- ja koulutustarve Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Toinen tutkimusongelma oli, onko diabetestyön keskittämisellä koulutetuille ja kokeneille hoitajille merkitystä osaamiseen.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui diabeteshoitotyöstä ja diabetesosaamisen, osaamisen kehittämisen ja johtamisen sekä osaamisen kartoittamisen lähtökohdista. Opinnäytetyö oli menetelmältään määrällinen kyselytutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselynä, jossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella diabetestyötä tekevät hoitajat (N = 60, n = 32) arvioivat osaamistaan järjestysasteikolla 0–5 sekä vastasivat strukturoituihin kysymyksiin koulutus- ja konsultaatiotarpeistaan. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Kyselyn tulokset osoittivat, että hyvinvointialueen diabetesosaaminen on tasolla kolme, kun osaamista arvioidaan asteikolla 0–5. Osaaminen on siis sujuvaa. Diabetestyön keskittämisellä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys osaamiseen. Etenkin yli kaksi päivää diabetestyötä viikossa tekevien hoitajien osaaminen on tilastollisesti merkitsevästi paremmalla tasolla kuin alle kaksi päivää viikossa diabetestyötä tekevillä hoitajilla. Konsultaation ja koulutuksen tarve alueella on kiistaton osaamistaustasta riippumatta. Koulutustarve ilmenee jokaisella diabetestyön osaamisalueella.
Johtopäätöksenä oli, että etenkin diabetestyön keskittämisellä on positiivinen vaikutus osaamiseen, mutta diabetestyössä kaivataan säännöllistä kouluttautumista ja nopeaa konsultaatiomahdollisuutta osaamisen lähtötasosta riippumatta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen diabetestyön kehittämisessä.