Tapaustutkimus valmennus- ja ryhmäperustaisen pedagogiikan vaikutuksesta liikunnanohjaajaopiskelijoiden hyvinvoinnin kokemuksiin
Kortesaari, Josefiina; Kortesoja, Tilda (2022)
Kortesaari, Josefiina
Kortesoja, Tilda
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101121099
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101121099
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli tarkastella opiskelijoiden kokemaa muutosta psyykkisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa ja opiskelukyvyssä pedagogisen hyvinvoinnin näkökulmasta ja lisätä ymmärrystä valmennus- ja ryhmäperustaisen pedagogiikan vaikutuksesta opiskelijoiden hyvinvoinnin kokemuksiin. Työn tarkoituksena oli tuottaa toimeksiantajallemme tietoa valmennuspedagogiikkaan pohjautuvan opetuksen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin kokemusten yhteydestä, jota hän voi halutessaan hyödyntää opetuksessaan ja väitöskirja-tutkimuksessaan. Tarkoituksena oli myös tutkia Learning Style Analysis (LSA)-oppimistyylimenetelmän käyttöä opetuksen tukena ja opiskelijoiden omien oppimismieltymysten tiedostamisen vaikutusta opiskelukykyyn ja -hyvinvointiin.
Opinnäytetyömme oli laadullinen tapaustutkimus ja sitä ohjasi fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote. Aineistonkeruumenetelminä toimivat ryhmäkeskustelut, jotka toteutettiin kahdelle pienryhmälle syyskuussa, joulukuussa ja helmikuussa tutkimukseen kuuluneiden kolmen opintojakson aikana sekä LSA-menetelmä, johon liittyvät kyselyt toteutettiin opiskelijoille ensimmäisen opintojakson alussa ja viimeisen opintojakson lopussa. Aineiston analysoimiseen käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että opiskelijat kokivat opintojaksojen pedagogiikan tehostaneen opiskelua ja monipuolistaneen oppimista, millä oli positiivinen vaikutus hyvinvoinnin kokemukseen. Muutokseen vaikuttivat monet eri tekijät, joista tärkeimpinä esiin nousivat kolme opintojaksoa kestänyt pienryhmäprosessi ja -työskentely sekä johdonmukainen pedagogiikka ja opintojaksojen selkeä rakenne, turvallinen ilmapiiri sekä oman aktiivisuuden lisääntyminen. Opiskelukykyä tukivat myös integroiva arviointi, tavoitteiden asettelun oppiminen ja vapaa-ajan vastapaino opiskelulle. Muutokset näkyivät myös LSA-analyysin tuloksissa. Johtopäätöksenä totesimme, että valmennus- ja ryhmäperustaisella pedagogiikalla ja omien oppimistyylien tiedostamisella voidaan vaikuttaa myönteisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin kokemuksiin.
Opinnäytetyömme oli laadullinen tapaustutkimus ja sitä ohjasi fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote. Aineistonkeruumenetelminä toimivat ryhmäkeskustelut, jotka toteutettiin kahdelle pienryhmälle syyskuussa, joulukuussa ja helmikuussa tutkimukseen kuuluneiden kolmen opintojakson aikana sekä LSA-menetelmä, johon liittyvät kyselyt toteutettiin opiskelijoille ensimmäisen opintojakson alussa ja viimeisen opintojakson lopussa. Aineiston analysoimiseen käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että opiskelijat kokivat opintojaksojen pedagogiikan tehostaneen opiskelua ja monipuolistaneen oppimista, millä oli positiivinen vaikutus hyvinvoinnin kokemukseen. Muutokseen vaikuttivat monet eri tekijät, joista tärkeimpinä esiin nousivat kolme opintojaksoa kestänyt pienryhmäprosessi ja -työskentely sekä johdonmukainen pedagogiikka ja opintojaksojen selkeä rakenne, turvallinen ilmapiiri sekä oman aktiivisuuden lisääntyminen. Opiskelukykyä tukivat myös integroiva arviointi, tavoitteiden asettelun oppiminen ja vapaa-ajan vastapaino opiskelulle. Muutokset näkyivät myös LSA-analyysin tuloksissa. Johtopäätöksenä totesimme, että valmennus- ja ryhmäperustaisella pedagogiikalla ja omien oppimistyylien tiedostamisella voidaan vaikuttaa myönteisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin kokemuksiin.